Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen esitteli 2. marraskuuta uuden kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen ulkoministeriön seminaarissa Säätytalossa.
”Linjauksessa painotetaan kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistamista, avun tuloksellisuutta ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden monimuotoisuutta”, Väyrynen sanoi.
Mukana linjauksessa ovat nyt myös tutkimuslaitokset ja elinkeinoelämä, jotka ministeriö haluaa kutsua osallistumaan entistä aktiivisemmin kehitysyhteistyöhön.
Suomalaista lisäarvoa
Paavo Väyrysen ministerikaudella kestoteemaksi kehitysyhteistyökeskustelussa on noussut suomalainen lisäarvo.
”Meidän pitää pyrkiä korkeaan laatuun ja miettiä, mitä erityistä tarjottavaa Suomella ja suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on”, ministeri tähdensi.
Hänen mukaansa on ministeriön toivomus, että mukana suomalaisessa avussa olisi mahdollisimman paljon suomalaisia toimijoita.
Väyrysen huoli on tullut ilmi tapauksissa, jossa globaalisti toimiva järjestö kerää Suomesta keräysvaroja ja saa rahaa myös valtion budjetista. Maailmanlaajuinen järjestö saattaa luovuttaa varat kansainvälisille toimijoille – missä ei välttämättä ole enää suomalaisia toimijoita mukana.
Linjausta kommentoinut Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Saukko muistutti, että myös globaalia yhteistyötä tarvitaan.
”Meidän on hyvä tunnustaa ongelmien monimutkaisuus ja laajuus sekä ymmärtää, että pelkkä ruohonjuuritaso ei riitä, vaan kansalaisyhteiskunta tulee nähdä toimijana ja vaikuttajana eri tasoilla. Myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen toteuttaman kehitysyhteistyön tulee olla strategisesti vaikuttavaa. Tätä ei saavuteta ilman laaja-alaista pohjoinen-etelä-yhteistyötä myös vaikuttamistyön kysymyksissä.”
Toisen pyydetyn kommenttipuheenvuoron pitänyt Suomen Partiolaisten kehitysyhteistyövastaava Jaakko Weuro toivoi, että lisäarvo voitaisiin nähdä yksittäisten kansalaisten antamaa lahjoitusapua laajemmin.
”Yksi keskeinen suomalaisen kansalaisyhteiskunnan lisäarvo ja osaaminen on nimenomaan meidän vahva kansalaistoiminnan perinteemme täällä Pohjoismaissa ja Suomessa.”
”Se, että kansalaisjärjestöt tarjoavat mahdollisuuksia osallistua kehitysyhteistyöhön on jo osa suomalaista lisäarvoa”, Weuro tähdensi.
”Vähemmän hankkeita”
”Kansalaisjärjestöillä on hyvin merkittävä rooli kehityspolitiikasta käytävässä keskustelussa, ja kansalaisjärjestöjen toteuttama kehitysyhteistyö on olennainen osa Suomen kehityspolitiikan toimeenpanoa”, Paavo Väyrynen kiitteli.
Kuitenkin paine tehdä työstä nykyistä tuloksellisempaa, koordinoidumpaa ja keskittyneempää kasvaa vuosi vuodelta. Väyrynen mainitsi esimerkkinä Intian, jossa on satakunta suomalaisten järjestöjen hanketta, mikä tekee käytännössä mahdottomaksi sen, että Suomen suurlähetystö Intiassa voisi antaa lausuntoja ja edes jollain tasolla seurata, mitä hankkeissa tapahtuu.
”Tähän asti olemme hyvin pehmeästi ohjanneet järjestöjä”, kommentoi Kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Jorma Julin, ”oikeastaan vain rohkaisseet järjestöjä yhteistyöhön [keskenään].”
”En halua pelotella, mutta me tulemme yrittämään erilaisin tavoin tuoda esille, että meidän ei pitäisi enää kasvattaa hankkeiden lukumäärää. Olisi toivottavaa, että niitä olisi jopa vähemmän.”
Julin myönsi keskustelun osoittaneen, että yhteishankkeille on rajoitteita, mutta myös potentiaalia.
”Kiitosta prosessista, mutta aina on kirittävää”
Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus on syntynyt vuoropuhelussa ulkoministeriön ja järjestöjen kanssa, mitä molemmat osapuolet ovat vuolaasti kehuneet.
Suomen Partiolaisten Jaakko Weuro esimerkiksi sanoi, kuinka oli hienoa nähdä, että ensimmäisen luonnoksen jälkeen järjestöjen antamat kannanotot oikeasti vaikuttivat linjauksen sisältöön. Parannettavaakin toki aina on.
”Ensinnäkin kansalaisyhteiskunnan rooli kehityksen ja muutosten edistäjänä tarvitsee lisätarkastelua”, sanoi World Visionin Tiina Saukko.
”Olemme ratkaisemassa isoja, monimutkaisia ongelmia, joiden lopputulema – jos niitä ei ratkaista – on kertakaikkisesti sietämätön. Esimerkiksi ilmastonmuutos tulee köyhdyttämään meitä kaikkia, ja sen vaikutukset ovat jo nyt kestämättömät kehitysmaissa.”
Saukko huomautti myös, että kansalaisjärjestöjen rooli kehityksen ja turvallisuuden piirissä tulisi huomioida nykyistä paremmin.
Weuron mielestä linjaus taas jää vähän kapeaksi siinä, että erilaisia tavoitteita kyllä asetetaan kansalaisjärjestöille, mutta ministeriölle ei niinkään.
”Ikään kuin sieltä kuultaisi läpi sellainen ajatus, että kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen voitaisiin ulkoistaa järjestöille itselleen. Että ministeriö hoitaa valtioiden välisiä hankkeita ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen tähtäävät hankkeet jäävät järjestöille.”
Weuron mukaan tulisi olla koko ulkoasiainhallinnon laajuinen tavoite, että ministeriö, alueosastot, poliittiset osastot ja edustustot päivittäisessä työssään veisivät kansalaisyhteiskunnan kehittämistä eteenpäin. Koko joukko vastauspuheenvuoroja ministeriön edustajilta vakuutteli, että näin onkin.
Seuraavaksi hanketuen ohjeistus
Kuluneen vuoden aikana on laadittu paitsi kansalaisyhteiskuntalinjaus, myös ohjeistus kumppanuusjärjestöille. Se astuu voimaan 1. tammikuuta 2011.
Seuraava isompi uudistus on hanketuen ohjeistuksen uudistaminen, joka käynnistyy vuodenvaihteessa, kertoi Kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Jorma Julin.
”Siinä tullaan hyödyntämään menetelmän osalta linjauksen laadinnassa opittua, järjestöjen kuulemiseen tullaan tässäkin prosessissa panostamaan”, Julin sanoi.
Ensi vuoden hakukierros (hanketuki vuosille 2012-2014) tehdään kuitenkin vanhan ohjeistuksen mukaan.
Työpajat jatkuvat
Jorma Julin painotti edelleen, että linjausten lisäksi ministeriö pitää tärkeänä, että suomalaisen kehitysyhteistyön sisällöllinen työ kehittyy. Sen tähden keväällä aloitetut temaattiset työpajat jatkuvat myös ensi vuonna. Tänä vuonna ulkoministeriö on järjestänyt työpajat ilmastosta, ruokaturvasta ja nuorisosta.
”Työpajojen kautta asiantuntemus ja kiinnostus järjestökentässä kasvaa ja kehittyy, ja niiden asioiden osalta saadaan enemmän hakemuksiakin.”
Ensi vuoden teemoina ovat ainakin yritysten yhteistyö julkisen sektorin kanssa sekä kansalaisjärjestöjen rooli siviilikriisinhallinnassa ja rauhanrakennuksessa.
Kepa-blogissa: Väyrynen ilmastolobbarista köyhyyden poistajaksi?
Jäsenblogissa: Sähköinen asiointi alkaa 2012
Jäsenblogissa: Ministeriö anoo hankkeita itään ja kauppaan
Ulkoministeriön uutinen: Huomio kansalaisyhteiskuntien kehitykseen
Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus ulkoministeriön sivuilla