Nousevien talouksien äänivaltaa Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä kasvatetaan yli kuudella prosentilla. G20-ryhmän valtiovarainministerit ja tärkeimpien keskuspankkien johtajat pyrkivät päätöksellään oikomaan jäsenmaiden välille vuosikymmenten aikana kertynyttä epäsuhtaa.
Nykyisellään kehittyvillä talouksilla kuten Kiinalla, Intialla, Brasilialla, Venäjällä ja Turkilla on hallussaan jo 47,5 prosenttia maailman ostovoimasta. Siitä huolimatta niiden painoarvo IMF:n päätöksenteossa on ollut ennen uudistusta vain 39,5 prosenttia. Loppuvuoteen 2012 mennessä toteutettavan uudistuksen myötä osuus kasvaa 45,5 prosenttiin.
Viikonloppuna sinetöity uudistus tekee Kiinasta IMF:n kolmanneksi äänivaltaisimman jäsenen heti Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen. Aikaisemmin Kiinan sijoitus oli kuudes. Kaikkiaan IMF:ssä on jäsenmaita 187.
Kehittyvien talouksien äänivallan oikaisemiseksi Euroopan maat suostuivat Gyeongjussa Etelä-Koreassa pidetyssä kokouksessa luopumaan kahdesta paikastaan IMF:n johtokunnassa kehittyvien maiden hyväksi. Euroopalla on ollut perinteisesti 9 paikkaa IMF:n 24-paikkaisessa johtokunnassa. Yhdysvallat säilytti veto-oikeutensa avainkysymyksiin.
Lisäksi G20-maat lupasivat antaa valuuttajärjestelmiensä liikkua markkinoiden ehdoilla ja välttää devalvaatiota. Päätös oli selvä viittaus Kiinan viimeaikaiseen toimintaan, jolla se on pitänyt valuuttansa juanin kurssia keinotekoisesti alhaisena vientituotteidensa kilpailukyvyn parantamiseksi.
Kokouksessa myös päätettiin, että IMF aikoo puuttua jatkossa liian suurina pidettyihin kauppataseen yli- ja alijäämiin. Mitään lukuja tai tarkkaa käytäntöä asian valvonnasta ei kuitenkaan esitetty.
IMF:n legitiimiys paranee
Vaikka uudistuksesta oli päätetty alustavasti jo aiemmin, päätöksen ei odotettu syntyvän vielä Gyeongjun kokouksessa 22.-23. lokakuuta. Ministereiltä tihkuneiden ennakkotietojen perusteella katseet oli käännetty ensi kuussa Etelä-Korean Soulissa järjestettävään G20-maiden huippukokoukseen.
”Tämä on kaikkien aikojen suurin uudistus IMF:n historiassa”, IMF:n pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn hehkutti toimittajille tuoreeltaan sopimuksen synnyttyä.
Strauss-Kahnin mukaan muutos tekee IMF:n johtokunnasta ”täysin legitiimin”, sillä IMF on kärsinyt – monen muun kansainvälisen järjestön tavoin – kroonisesta uskottavuuspulasta vanhentuneita valtioiden välisiä voimasuhteita heijastavan vallanjakonsa takia.
Kaikki eivät olleet kuitenkaan tehdyn sopimuksen kaikkivoipaisuudesta Strauss-Kahnin tapaan varauksettoman innoissaan.
”Ilman tätä päätöstä me emme olisi päässeet etenemään mihinkään”, sanoi Egyptin valtiovarainministeri ja Kansainvälisen valuutta- ja rahoituskomitean (IMFC) puheenjohtaja Youssef Boutros-Ghali Reutersille. Boutros-Ghalin mukaan maailmantalouden ongelmiin on mahdotonta tarttua, ellei kasvavien talouksien vaikutusvaltaa oteta huomioon.
”Päätös oli välttämätön edellytys pidemmälle meneville uudistuksille IMF:ssä – välttämätön mutta ei riittävä”, Gyeongjun kokoukseen osallistunut Boutros-Ghali arvioi.
Reutersin haastattelemien analyytikoiden mielestä kehittyvien talouksien äänivallan kasvattaminen ei vielä takaa sitä, että maat olisivat halukkaita muuttamaan toimintatapojaan esimerkiksi valuutan kurssikeinottelun ja vaihtotaseen epätasapainon korjaamiseksi.
”Tällaisia keinoja on yritetty aiemminkin, eivätkä ne ole toimineet”, sanoi entinen IMF-virkailija Eswar Prasad, joka työskentelee nykyään riippumattomassa The Brookings Institution -tutkimuslaitoksessa.
”Vaikka uhkaisimme ’lisääntyvällä silmälläpidolla’, se ei ei todennäköisesti riitä taivuttamaan isoja valtioita muuttamaan toimintatapojaan.”
G20-ryhmään kuuluu maailman taloudeltaan 19 suurinta valtiota sekä Euroopan unioni. Jäsenmaat kattavat noin neljä viidesosaa maailmankaupasta ja 90 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.