Mekongin alajuoksun alueen maiden olisi lykättävä päätöksiä vesivoimapatojen rakentamisesta ainakin kymmenellä vuodella, kertoo lokakuun puolivälissä julkaistu, odotettu raportti.
Mekongin alajuoksun pääuomaan suunniteltujen 11 padon yhteisvaikutuksista tehty strateginen ympäristöarviointi (SEA) on ensimmäinen kokonaisvaltainen näkemys siitä, mitkä patojen hyödyt ja riskit tulisivat olemaan ja ketkä jäisivät hankkeista voitolle ja ketkä tappiolle. Selvitys ottaa huomioon myös Mekongin sivujokien sekä Kiinan puolelle Mekongin yläjuoksulle rakennetut ja suunnitellut padot.
Lähes puolitoista vuotta vienyt selvitys oli Mekongin jokikomission (MRC) tilaama, mutta raportin loppupäätelmät eivät MRC:n mukaan sido jokikomission jäsenmaiden Kambodzhan, Laosin, Thaimaan ja Vietnamin päätöksentekoa. Erityisesti Laos on valmis valjastamaan maan läpi virtaavan Mekongin ja myymään padoista saatavan sähkön nopeasti teollistuville Thaimaalle ja Vietnamille.
Ekosysteemi ja köyhät ihmiset häviäjinä
Arviointiraportin keskeisenä päätelmänä on se, että pääuoman padot tulevat aiheuttamaan vakavaa ja korvaamatonta vahinkoa jokiekosysteemille biologisen monimuotoisuuden ja ekologisen yhtenäisyyden katoamisen vuoksi. Noin 55 prosenttia 2400-kilometrisestä Mekongin alajuoksusta muuttuisi patoaltaiksi.
Suurpadot pysäyttäisivät sekä vaelluskalat että jokiveden mukana liikkuvan ravinteikkaan siltin. Luonnonkalakantojen romahtaminen ja rantojen kausittaisten viljelypalstojen menetys voisi johtaa kymmenien miljoonien ihmisten ruokaturvan heikkenemiseen. Kambodzhassa ja Laosissa jopa 30 prosenttia väestön proteiininsaannista olisi uhattuna ja rahallinen menetys kalansaaliista olisi lähes 500 miljoonaa dollaria vuodessa.
SEA-raportin mukaan köyhyys on vaarassa lisääntyä etenkin lyhyellä aikavälillä, sillä juuri köyhimmät kansanosat ovat suoraan riippuvaisia joesta, eikä Mekong-maissa ole koskaan toteutettu menestyksellisiä köyhyydenvähentämisohjelmia. Noin 107 000 ihmistä jouduttaisiin asuttamaan uudelleen ja 2,1 miljoonaa alle viiden kilometrin päässä joesta asuvaa ihmistä kokisi epäsuoria negatiivisia vaikutuksia.
Kansantalous kasvaisi, turismi taantuisi
Yksityisomistuksessa olevien patojen rakennusajan investoinnit ja verotulot toisivat rahaa lähinnä Laosin kassaan, sillä yhdeksän patohankkeista on maan alueella. Kaksi suurpatoa Kambodzhan puolella toisi maalle kaivattua sähkövoimaa, mutta sen väestölle luonnontilaisen joen menetys olisi suhteellisesti suurin. Alueen rikkain maa Thaimaa hyötyisi patojen tuottamasta kohtuuhintaisesta sähköstä eniten.
Vesivoimalla voitaisiin korvata fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvia hiilidioksidipäästöjä, mutta raportin mukaan muitakin vaihtoehtoisia energiamuotoja on tarjolla.
Myös kulttuuri huomioidaan: selvityksessä kysytään paljonko Mekong-maat haluavat antaa arvoa vapaana virtaavan joen kulttuuriselle merkitykselle. Joen varrella on matkailulle tärkeitä luonnon- ja kulttuurihistoriallisia kohteita, joista osa jäisi patoaltaiden alle.
Kymmenen vuoden lykkäystä SEA-tutkimysryhmä perusteli sillä, ettei vaihtoehtoisia Mekongin pääuoman patosuunnitelmia (esim. pääuoman vain osittainen sulkeminen) olla tutkittu tarpeeksi, eikä mailla ole kunnon suunnitelmia hyötyjen ja haittojen tasaamisesta. Raportin mukaan Mekongia ei tulisi käyttää suurpatojen rakentamisen koekenttänä.
Ensimmäinen patohanke konsultoitavana
Vain kolme viikkoa ennen SEA-raportin julkaisua Laosin hallitus ilmoitti Mekongin jokikomissiolle, että se on valmis ensimmäisen alajuoksun pääuoman padon, Xayaburin, rakentamiseen. Mekong-maiden sopimuksen mukaisesti MRC:n on aloitettava konsultointi jäsenmaiden välillä, ja jos kaikki maat antavat suostumuksensa, voidaan investointi aloittaa.
Mekong-maissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja -liikkeiden Save the Mekong -koalition mukaan Xayaburin hanke on kriittinen koko joen kannalta, sillä jos Luoteis-Laosissa oleva pato saa rakennusluvan, muiden patojen toteuttaminen on entistä helpompaa.
Jokikomissiolle lähettämässään kirjeessä Save the Mekong vaati Xayaburin padon konsultoinnin lopettamista välittömästi, sillä prosessi on ennenaikainen eikä se ole läpinäkyvä ja osallistava. Mekong-maiden hallitusten olisi ensin koalition mukaan tutkittava SEA-raportin tulokset ja suositukset tarkkaan, ennen kuin yksittäisistä hankkeista voidaan keskustella.
Mekongin patojen SEA-raportti on ladattavissa MRC:n sivuilta
Save the Mekong -koalition verkkosivut