NEW YORK — Ranskan ulkoministeri Bernard Kouchner oli tiistaina 21. syyskuuta erittäin innostunut. Lääkärit ilman rajoja -järjestön entinen johtaja piti YK:n huippukokouksen tähän asti persoonallisimman ja kiinnostavimman puheen.
Jos Kouchneriin on uskomista, on innovatiivisia rahoitusmuotoja miettivä 60 maan ryhmä (Leading Group on Innovative Financing for Development) keksinyt ratkaisun finanssitalouden ja kehitysrahoituksen ongelmiin. Ratkaisu on valuutanvaihtovero.
Pieni, vain 0,05 prosentin vero ei ryhmän mielestä aiheuttaisi pelättyjä sivuvaikutuksia, kuten pääomien pakoa verovapaille alueille. Sen sijaan se voisi hillitä spekulatiivista valuuttakeinottelua, jolloin talous ei olisi niin altis heilahteluille. Lisäksi veron avulla olisi mahdollista kerätä huikeat summat rahaa esimerkiksi kehityksen rahoitukseen.
”Jos tuhannen dollarin kaupasta joutuisi maksamaan viiden sentin veron, kuka sellaista voisi vastustaa?” kysyi Kouchner.
Ryhmän tiistaina julkistetussa raportissa luodaankin uusi käsite, jonka tarkoitus lienee murtaa epäilijöiden viimeinenkin vastustus: ”globaali solidaarisuusmaksu”.
Hallinnoijaksi soilidaarisuusrahasto
Suuresta verokertymästä puhuttaessa esitetään usein kysymys rahojen käytöstä ja valvonnasta: kuka päättää mihin rahat menevät ja kuka sitä valvoo?
Hyvä kysymys, kun kyse on miljardeista.
Tähänkin ryhmä on miettinyt vastauksen. Raportti ehdottaa uuden globaalin solidaarisuusrahaston perustamista. Rahasto noudattaisi Maailmanpankin tai Kansainvälisen valuuttarahaston hyväksihavaittuja hallinnointikäytäntöjä, mutta täydentäisi niitä demokraattiseila osallistumismahdollisuuksilla, joita sovelletaan esimerkiksi aids-, malaria- ja tuberkuloosilääkkeiden hankkimiseen perustetussa UNITAID-rahastossa.
Ranskan presidentti Sarkozy ilmoitti maanantaina huippukokouksen avajaispuheessaan, että Ranska käyttää tulevaa G8-puheenjohtajuuskauttaan veron edistämiseen. Hanke ei tule olemaan helppo: suurin osa EU:n jäsenmaista – Suomi muiden mukana – suhtautuu veroon enemmän tai vähemmän nihkeästi.
Tilaisuudessa EU:ta edustanut kehityskomissaari Andris Piebalgs ei luvannut mitään radikaalia muutosta komission asenteessa ainakaan tältä istumalta.
Esimerkkejä oikeaoppisuudesta
Tiistaiaamun aikana YK:n yleiskokoussalissa kuultiin kaksi päällisin puolin hyvin erilaista puhetta, kun Suomen ja Iranin presidentit pitivät omat puheenvuoronsa.
Lähemmin tarkasteltuna niistä paljastui myös samankaltaisuuksia, jotka kertovat jotain YK-järjestelmästä ja kansainvälisen dialogin vaikeudesta. Molemmat olivat kuin lukiolaisen reaalivastauksia, joiden tärkein tehtävä on osoittaa puhujan perehtyneisyyttä.
Halosen puheessa vilahtelivat rikkaiden maiden kehitysjargonin avainsanat ja -ajatukset: ”kehitykseen tarvitaan kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä”, ”naisten voimauttaminen on tärkeäää”, ”kaiken lähtökohta on oikeusperustainen lähestymistapa” ja ”tasa-arvoinen osallistuminen”.
Lehterillä istuneet kehitysteknokraatit – kansalaisjärjestöjen edustajat ja virkamiehet – olivat tyytyväisiä kuullessan oikeat iskusanat.
Iranin presidentin Mahmud Ahmadinejadin puhe oli hieman samanlainen harjoitus oikeaoppisuudessa, tosin eri opissa. Iranin presidentti on vakuuttunut, että kapitalistisen sortojärjestelmän päivät ovat luetut.
Maailmaan saadaan rauha, kun ”kaikki omaksuvat monoteistisen maailmankatsomuksen ja muuttuvat oikeamielisiksi”. Kun jumalallinen ajattelutapa (divine mindset) yleistyy, leviävät myös rauha ja myötätuntoinen rinnakkainelo maailmassa, Ahmadinejad vakuutti.
Aikaisempiin YK-esiintymisiinsä verrattuna Ahmadinejad oli maltillinen ja rakentava. Hän korosti puheessaan hyvän hallinnon merkitystä oikeudenmukaisuuden saavuttamisessa.
Edellisen vuosituhannen ongelmat aiheutuivat hänen mukaansa ahneuden lisäksi epädemokraattisista ja julmista hallintokäytännöistä.
Lisää tietoa aiheesta
Kepan New York -koostesivu YK:n huippukokouksen tiimoilta
New York: Ranska ajaa rahoitusmarkkinaveroa köyhien hyväksi