Atro Andersson
Kepan puheenjohtaja Timo Lappalainen yllättyi, miten elinvoimaista järjestötoiminta edelleen on.
Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen myöntää yllättyneensä.
”Olin varma, että tämä tulee jatkamaan sitä kuolinrumpujen kolkuttelua, että järjestötoiminta menee viemäristä alas, kun vapaaehtoiset karttavat järjestötoimintaa, koska se nähdään hierarkkisena ja byrokraattisena”, Lappalainen totesi 2. maaliskuuta.
Parisenkymmentä järjestöjen edustajaa istui Kepassa aamukahvitilaisuudessa puhumassa vapaaehtoisuuden uusista muodoista. Lappalaisen kommentti viittaa Kepan tuoreeseen raporttiin ”Vapaaehtoisuuden trendit kehitysjärjestöissä”, joka tilaisuudessa lanseerattiin.
Kyselytutkimukseen pohjaavassa julkaisussa kuvataan, kuinka vapaaehtoisuus saa uusia muotoja ja siirtyy yhä enemmän yhteisölliseen mediaan kuten Facebookiin.
Uusi aikamme ilmiö on myös työajalla tehtävä vapaaehtoistyö – työnantajan luvalla, sillä joillain työnantajilla on tarve kehittää julkisuuskuvaansa.
Sekä uutta että perinteistä
Nopeaan aikaan kuuluu myös nopea vapaaehtoisuus: Porkkanamafia ja muut verkostot kokoavat ihmisiä yhteen lyhyisiin tempauksiin ja aktioihin. Nykyihminen tarvitsee yhä useammin selkeitä paketteja, joihin ei tarvitse sitoutua vuosikausiksi. Useat näistä ”uusista aktivisteista” toimivat rekisteröidyn kansalaisyhteiskunnan ulkopuolella.
Julkaisun perusteella tekijöitä riittää silti vielä perinteisellekin järjestötyölle kokouksineen ja velvollisuuksineen – ja yhä useampi kyselyyn vastannut arvelee tekevänsä sellaista vapaaehtoistyötä viiden vuoden kuluttua.
Haasteita kuitenkin riittää. Yksi sellainen on, miten kehitysmaaliike pystyy vastaamaan Suomen ikärakenteen muutokseen: muutamien vuosien sisällä vapaaehtoismarkkinoille vapautuu iso resurssi, kun virkeitä ja terveistä eläkeläisiä alkaa olla yhä enemmän.
Lisää tietoa aiheesta
Kepan raportti: Vapaaehtoisuuden trendit kehitysjärjestöissä (pdf)