Eri puolilla afrikkaa naiset, joskus miehetkin, pukeutuvat värikkäisiin vartalon ympärille tai hameeksi kietaistuihin kankaisiin. Mosambikissa kangasta kutsutaan capulanaksi.
Kankaat eivät ole ainoastaan kauniita ja käteviä. Niillä on myös muita merkityksiä. Kun hallitus kampanjoi uuden poliittisen ohjelman puolesta, on tavallista, että se painattaa myyntiin erän uudistuksiaan mainostavia kankaita. Vaalien, virallisten kokoontumisten tai juhlapyhien aikaan yhdistykset, puolueet ja hallintoviranomaiset painattavat kankaisiin omat tunnuksensa ja viestinsä.
Niistä kansa valitsee omansa. Viestin lisäksi tärkeää on sitomistapa. Runoilija Mia Couton mukaan nimenomaan kankaan sitomistapa tekee ulkomaisestakin capulanasta mosambikilaisen.
Värit, kuviot ja tekstit vaihtelevat. Eteläisen Mosambikin värit ovat yleensä hillitympiä, pohjoisessa kirkkaampia.
Maaseudulla ja köyhempien naisten parissa kangas kietaistaan lantion ympärille hameeksi tai pään peitteeksi. Capulanassa kannetaan myös vauvaa – joko selän takana, rinnalla tai lantiolla.
Matkustaessa siihen voi kääräistä tavarat. Kun kankaan kulmaan tekee solmun, siitä tulee lompakko. Capulanan suojiin kätkeydytään kylmältä, tuulelta ja auringolta. Kankaasta saa muotoiltua myös sopivan mytyn pään päälle. Mytyn päällä voi kantaa myytäviä tuotteita, päivän ostoksia, polttopuita tai vettä.
Kaupungeissa ja parempituloisten parissa kankaat on usein teetetty mittatilaustyönä vaatteiksi. Lähes jokainen nainen pitää kotioloissaan capulanaa. Sukujuhliin, esimerkiksi häihin, koko suvun naisille teetetään samanlaiset capulana-asut. Merkkipäivinä kaupunkilaiset kokevat yhtenäisyyttä samanlaisissa asuissaan.
Mosambikilaiset naiset kertovat capulanoistaan. Kuvat saa klikkaamalla näkymään isoina:
Historiallisia käännekohtia
Kukka Ranta
Lurdes Artur (kuvassa vasemmalla) on kietaissut ylleen Mosambikin pääkaupungin Maputon 110-vuotispäivää juhlistavan capulanan vuodelta 2007. Inêsillä (keskellä) on yllään 7. huhtikuuta vietettävää naisten päivää varten painettu capulana. Capulanassa hymyilevä Josina Machel toimi Portugalin hallinnon vastaisen sodan aikana Frelimo-puolueen sosiaalisten kysymysten osaston johtajana ja oli myös puoluetta johtaneen Samora Machelin ensimmäinen vaimo. 25-vuotiaana menehtyneestä Josina Machelista tuli naisten vapauttamisen symboli. Mosambikin itsenäistymisen jälkeen hänen kuolinpäivänsä julistettiin naisten päiväksi.
Lucia Mvaduan (oikealla) capulana kertoo Muedan vuoden 1960 massamurhasta. Portugalilaiset surmasivat Muedassa satoja itsenäisyyttä vaatineita mosambikilaisia. Muedan tapahtumat olivat lähtölaukaus aseelliselle vastarinnalle ja itsenäisyydelle, joka saavutettiin vuonna 1975.
Uudistunut raha
”Mieheni toi tämän capulanan minulle tuliaiseksi työmatkaltaan”, kertoo Enselina Fabião (kuvassa). ”Kankaassa on kuva Mosambikin pankista ja tuhannen meticalin rahasta.”
Vuonna 2006 Mosambikin keskuspankki uudisti rahan niin, että 1000 vanhaa meticalia vastasi yhtä uutta. Uusi ja vanha raha ovat käytössä rinnakkain vuoden 2012 loppuun. Fabiãon päässä oleva huivi on samaa kuosia kuin hameeksi kietaistu kangas.
Itsenäisyyden juhlaa
”Tämä on lempicapulanani”, toteaa neljän lapsen äiti Fatima (kuvassa) turbaaniansa kohennellen.
”Ostin kankaan juhla-asuksi viime itsenäisyyspäivänä 25. kesäkuuta ja siitä lähtien olen käyttänyt tätä paljon.”
Capulanan kuvassa Mosambikin ensimmäinen presidentti Samora Machel nostaa lippua salkoon. Machel tunnetaan Mosambikin vapauttajana, joka johti maan itsenäisyyteen Portugalin vallasta.
”Joka vuosi itsenäisyyspäiväksi teetetään uusi kangas. Meidän perheen kaikilla tytöillä on tämä sama capulana.”
Myös Fatima käy kuukausittain valtapuolue Frelimon kokouksissa ja käyttää puolueen kankaita. Itsenäisyyspäivä on Fatimalle ”Frelimon itsenäisyyspäivä”.
Mainosta turismille
”Olen tullut Mosambikin hallituksen järjestämään turismineuvoston kokoukseen”, kertoo Nampulan provinssihallinnon talousosaston koordinaattori Ana Cristina Darocha (kuvassa) Ilha de Moçambiquen saarella Pohjois-Mosambikissa.
”Käymme läpi viiden vuoden saavutuksia ja suunnittelemme seuraavaa kautta. Hallitus tilasi Nampulan Texmoque-tehtaalta seminaarin nimeä kantavat kankaat, joita osallistujat voivat halutessaan ostaa.”
Kokouspaikalla naisten lantioita ja päitä kiertävissä capulanoissa lukee turismineuvoston nimi ja keskellä loistaa neuvoston tunnus: simpukan kuori.
”Kankaat tuottanut Texmoquen tehdas on nyt ainut Mosambikissa sijaitseva capulanatehdas – tosin sekin on tansanialaisyhtiön omistuksessa”, Darocha kertoo.
Sanan säilää Tansaniassa
Tansaniassa kietaistavia liinoja kutsutaan kangoiksi. Ulkomaalainen penkoo mielellään värikkäitä liinoja, vertailee kuviointia ja pohtii miten kirsikanpunaiset kukkakuviot sointuvat bikineihin.
Usein ihmetyttää, miksi niin monet arkiset kangat tuntuvat olevan suosittuja tansanialaisten naisten keskuudessa. Salaisuus piilee kangan alareunassa, johon on painettu pieni viesti.
Monet sanonnoista ovat kesyjä tai Jumalan ylistystä, mutta toisinaan kangaan on painettu vaikkapa ”Näpit irti mun miehestä!” tai ”Minäpä en piittaa teidän juoruista”. Mistä on kyse?
Kangaa käytetään kuulemma riitojen selvittelyssä. Jos on jotain sanottavaa toiselle naiselle, voi pukeutua kangaan esimerkiksi juhlissa, joissa hänkin on. Nainen näkee kangan ja tietää että viesti on tarkoitettu hänelle. Ja niin tietävät kaikki muutkin.
Ehkä tämän vuoksi on myös kangoja, joissa lukee: ”Olen kyllästynyt tähän riitelemiseen, ollaanko ystäviä?”
Linda Lönnqvist
Julkaistu Maailman kuvalehti Kumppanissa 3/2010.
Muut Kumppani-lehden linkit
Teemu
Kupiainen on viulunsoittaja kadullaKirja-arvio:
Kipua pakoon ja sitä kohti Kolumni:
Apua korotta – hetkeksi
KulttuuripalatKohtaamisia:
Thaimaassa
menetyksen jälkeen Maailman
levyt
Kumppani
3/2010Uusin
Kumppani