Kehitysyhteistyötä Haitin raunioissa

Arnold Antonin CPB/SASK
SASKin tukeman naisten lukutaitoryhmän tukikohta Delmasissa on romahtanut. Useita ryhmän jäsenistä kuoli, ja osa ruumiista on vielä raunioissa.
”Hankkeemme ei ole jäissä vaan ainakin osittain raunioina”, kuvailee Haitin tilannetta Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen.
”Esimerkiksi naisverkoston päämaja on romahtanut täysin.”
SASK on tukenut naisten yhteiskunnallista osallistumista luku-, kirjoitus- ja laskutaito-opetuksen kautta. Pääasiassa lukupiirit ovat kokoontuneet kaupungeissa, suurin osa järistyksen silmään osuneessa Port-au-Princessä.
SASKin paikallinen yhteistyökumppani Centre Petion-Bolivar selvittää tällä hetkellä, kuinka moni naisverkoston toimintaan osallistuneista on säilynyt hengissä.
”En osaa sanoa, kuinka monta keskuksistamme on tällä hetkellä pystyssä, mutta ei tilanne hirveän hyvältä näytä”, Pääkkönen sanoo.
”Siitä koituu aina takapakkia, kun hankkeeseen osallistuneita ihmisiä kuolee. Ja niin on tapahtunut nytkin.”
SASK varautuu jo jälleenrakennusohjelman käynnistämiseen yhdessä suomalaisten ammattiliittojen kanssa. 
Jälleenrakennus käyntiin pian
Toinen kahdesta ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea Haitiin saaneesta kansalaisjärjestöstä on Kirkon Ulkomaanapu, joka on tehnyt jo pitkään työtä Haitin kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Kehitysyhteistyöyksikön päällikön Eija Alajarvan mukaan hankkeet ovat maanjäristyksen seurauksena olleet välillä pysähdyksissä.
”Tällä hetkellä työskentelemme Haitissa humanitaarisen avun jakamiseksi ja pyrimme saamaan jälleenrakennuksen mahdollisimman nopeasti käyntiin”, Alajarva kertoo.
”Yhteistyöjärjestömme pyrkii jatkamaan normaalia toimintaa hätäavun rinnalla. Sitä on tärkeää jatkaa, koska Haitissa on tällä hetkellä paljon maan sisäisiä pakolaisia ja toimeentulomuotoja on vahvistettava entisestään.”
Kirkon Ulkomaanapu on myös yksi kuudesta järjestöstä, jolle ulkoministeriö on myöntänyt varoja humanitaarisen avun viemiseksi Haitiin.
Kirkon ulkomaanavun vastuualueena on erityisesti telttojen, perustarvikkeiden ja vedenpuhdistusvälineiden toimittaminen sekä lasten psykososiaalisen toipumisen aloittaminen. Humanitaarisen avun koordinaattori Matti Ridanpää mukaan on tärkeää, että koulut saataisiin toimintaan mahdollisimman pian. Hän on juuri tilannut Haitiin lähetettäviä koulutelttoja ja lisää perhetelttoja jo lähetettyjen 580 teltan lisäksi.
”Joidenkin kuukausien tauko koulunkäyntiin saattaa kuitenkin tulla, sillä todennäköisesti osa opettajista on myös kuollut.”
Pääpaino monenkeskisissä instituutioissa
Ulkoministeriön oma kehitysyhteistyö Haitissa on ollut pienimuotoista, sillä maa ei kuulu pääkumppanimaihimme.
Ulkoministeriön Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikön lähetysneuvos Ingmar Strömin mukaan Suomen panos Haitissa on vahvimmillaan monenkeskisissä instituutioissa.
”Suomi antaa merkittävän osan kehitysavustaan kansainvälisten rahoituslaitosten ja kehityspankkien kautta, ja sitä kautta myös suomalaista rahaa on mennyt Haitiin”, Ström kertoo.
Maailmanpankki on myöntänyt Haitille vuodesta 2005 luottoja ja lahja-apua yli 300 miljoonaa dollaria (n. 250 milj.e.) sekä päättänyt sijoittaa Haitin maanjäristyshätärahastoon 100 miljoonaa dollaria (n. 70 milj.e.).
Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB on Haitin suurin monenvälinen avunantaja, ja sen tuki on kokonaan lahjoitusta. IDB on myöntänyt hankkeisiin viime vuosina yli 100 miljoonaa dollaria vuodessa, minkä ohella IDB on rahoittanut Haitin ulkomaanvelkojen anteeksiantoa.
Nyt IDB on ohjannut hankesalkkunsa varoja Haitin katastrofin kiireellisiin jälleenrakennushankkeisiin.
”Kansalaisjärjestöt lapsen kengissä”
Suomen ulkoministeriönKahdenvälisten hankkeiden järjestämistä on haitannut lähetysneuvos Ignmar Strömin mukaan se, että paikalliset kansalaisjärjestöt ”ovat aika lapsen kengissä vielä”. Tällä hetkellä ulkoministeriöllä on Haitissa vain kolme projektia, joita hoidetaan Meksikon-suurlähetystöstä käsin.
”Olemme saaneet yhteyden kumpaankin yhteistyökumppaniimme Haitissa”, kertoo Meksikon-suurlähetystön ministerineuvos Seppo Tunturi sähköpostitse.
”Järjestöjen tarkoitus on jatkaa toimintaansa eikä niiden henkilökuntaa ole joutunut järistyksen uhriksi. Tällä hetkellä he osallistuvat välittömiin pelastus- ja avustustöihin. Entisten projektien tilanteen tarkastaminen ja mahdollisista uusista sopiminen jää kuitenkin tehtäväksi humanitaarisen kriisivaiheen jälkeen. Tässä vaiheessa muut arviot tilanteesta olisivat pelkkää arvailua.”
Suomen kehitysyhteistyö Haitissa
Ulkoministeriön kehitysyhteistyöbudjetista tuettiin vuonna 2009 viittä kahdenvälistä hanketta Haitissa.
Suomen Meksikon suurlähetystön kautta Haitissa on meneillään kolme projektia:
Haïti Survie -järjestön metsitysprojekti 2006–Projektissa metsitetään Damassinin ja Thiotten alueita sekä istutetaan hedelmäpuita, jotka tuovat tulonlähteitä paikallisille.Haïti Survie -järjestön vedensaannin turvaamisprojekti 2007–Projektissa rakennetaan 60 vesisäiliötä, joiden tarkoituksena on parantaa veden saatavuutta ja laatua.
Plan de Développement Intégré -järjestön (PDI) projekti kestävään kehitykseen kannustamisesta paikallisyhteisöissä 2007–Projektissa koulutetaan paikallisia maanviljelijöitä maanviljelystekniikoissa paremman tuotannon saavuttamiseksi ja tulotason nostamiseksi.Lisäksi vuonna 2010 on tarkoitus käynnistää ainakin yksi maanjäristyksen jälkihoitoon liittyvä projekti. 
Ulkoministeriön kansalaisjärjestötuella toteutetaan kahta hanketta Haitissa:
Kirkon Ulkomaanapu -järjestön kansalaisyhteiskunnan vahvistamishanke (300 000 e.)Luterilaisen Maailmanliiton kautta tehtävässä hankkeessa tuetaan vaihtoehtoisia toimeentulomuotoja ruokaturvan parantamiseksi Haitissa.Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen projekti ”Naisten verkosto köyhyyttä vastaan” (40 000 e.)Naisverkosto Renafanmin avulla tehtävässä hankkeessa parannetaan naisten koulutustasoa ja omaehtoista työllistymistä. Pääasiallisina toimina ovat muun muassa lukutaito- ja ammattiopetus sekä naisten oman verkoston vahvistaminen.Vuoden 2010 kansalaisjärjestöavustuksia ei ole vielä myönnetty.
Humanitaarinen apu Haitiin
Ulkoministeriön tähän mennessä myöntämä 5 miljoonan euron humanitaarinen apu jakautuu seuraavasti:
YK:n elintarvikeohjelma WFP (1,1 milj.e.) Logistiikka ja ruoka-avun jakaminen.Lastenjärjestö Unicef (1 milj.e.) Vesi-, sanitaatio-, perusterveydenhuolto- ja hygienia.Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM (0,7 milj.e.) Leirien hallinnointi ja hätäsuojat.YK:n humanitaarisia asioita koordinoiva toimisto UNOCHA (0,15 milj.e.)Suomen Punainen Risti (1,25 milj.e.) Liikkuva klinikka ja kenttäsairaala.Kirkon ulkomaanapu (0,8 milj.e.) Muun muassa telttoja, vettä ja muita perustarvikkeita (non-food items).Lisäksi järjestöt ovat itse keränneet rahaa Haitiin yli 5,7 miljoonaa euroa. Alla suurimpien järjestöjen tuoreimmat keräystiedot perjantaina 29.1:
Punainen risti 2,3 milj. e.Kirkon Ulkomaanapu (Yhteisvastuukeräys) 2 milj. e.Unicef 970 000 e.Suomen World Vision 200 000 ePlan 97 000 e.Fida 60 000 e.Pelastakaa lapset 35 000 e.Sos-Lapsikylä 10-20 000 e.Keräystuottojen lisäksi järjestöt ovat lähettäneet Haitiin myös aiemmin keräämiään rahoja.
Lisää tietoa aiheesta
Kepa.fi 15.2.2010: Naapuri kunnostautuu Haitin auttamisessa.Katso listaus järjestöjen Haiti-keräyksistä.Kolumni: Vapaus, veljeys ja tasa-arvo – ei
koske haitilaisia.Uutisblogi: Haitin
kurimuksen pääsyy on muualla kuin mannerlaatoissa.