Ulkoministeriö uusii kansalaisjärjestölinjauksensa vuoden 2010 alkupuolella.
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan jäsenjärjestöt laativat syksyn kuluessa oman näkemyspaperinsa siitä, mitä asioita uudessa linjauksessa tulisi ottaa huomioon.
Näkemyspaperin allekirjoitti 75 järjestöä Kepan 282 jäsenjärjestöstä, ja se luovutetaan piakkoin ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Paavo Väyryselle sekä ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestöyksikölle.
”Allekirjoittaneet järjestöt edustavat suomalaista järjestökenttää kattavasti aina pienistä järjestöistä kumppanuusjärjestöihin”, kertoo Kepan järjestökoordinaattori Pauliina Saares.
Verkkokeskustelu ylitti odotukset
Näkemyspaperin luomisprosessi oli intensiivinen. Ajatusten kokoaminen aloitettiin lokakuun lopulla seminaarissa Kansallismuseossa ja sitä jatkettiin workshop-tyyppisellä päivän mittaisella sessiolla. Lopuksi teemoja käytiin läpi Kepan syyskokouksessa. Ja rinnalla kulki koko ajan mahdollisuus verkkokeskusteluun.
”Keskusteluun pystyi osallistumaan hyvin monella erilaisella tavalla, joten jokaisen halukkaan mielipide tuli varmasti julki”, Saares sanoo. ”Erityisesti verkkokeskustelu, jota käytettiin nyt ensimmäistä kertaa, toimi yllättävänkin hyvin.”
Prosessissa aktiivisesti mukana ollut Anja Malm kiittelee tapaamisten hyvää henkeä.
”Järjestöväkeä ei tarvinnut
houkutella puhumaan ja pohtimaan, vaan aktiivinen osanotto syntyi
kuin itsestään.”
Malm on Suomen kuurojen liiton kansainvälisen yksikön yksikönpäällikkö ja Kepan hallituksen 1. varapuheenjohtaja.
Seuraavaksi järjestökenttä jää odottamaan, minkälaisen vastanoton näkemyspaperi ulkoministeriöstä saa.
”On mielenkiintoista nähdä, miten ministeriö ja ministeri ottavat järjestöjen tarjouksen vastaan”, Malm pohtii, ”seuraako tästä ministeriön ja järjestöjen välisiä yhteisiä pohdinnan paikkoja ja sitä paljon kaivattua aitoa vuoropuhelua muodollisempien seminaarien rinnalle”.
Järjestöjen näkemyspaperi
Näkemyspaperin sisältö rakentuu kolmesta järjestöjen työn kannalta keskeisestä teemasta.
1. Ministeriön ja järjestöjen välinen yhteistyö
Aito vuoropuhelu ja yhteistyö sekä hyvän hallinnon periaatteet ovat edellytyksiä kansalaisjärjestöjen ja ulkoasiainministeriön väliselle toimivalle yhteistyölle. Toimiva yhteistyö lisää kehitysyhteistyön laatua ja vaikuttavuutta sekä rikastaa kehityspolitiikkaa laajemminkin.Aito kumppanuus tarkoittaa järjestöjen osallistamista poliittisiin prosesseihin ja päätöksentekoon. 2. Kansalaisjärjestökentän moninaisuus
Kehitysyhteistyön parissa toimivien järjestöjen kenttä on monimuotoinen. Moninaisuus tuottaa lisäarvoa julkiseen kehitysyhteistyöhön esimerkiksi ulottumalla sellaisille maantieteellisille ja temaattisille alueille, joille julkishallinto ei ylety. Järjestöjen vaikuttamistyötä ja globaalikasvatusta on edistettävä. 3. Järjestöjen työn vaikuttavuuden lisääminen
Kehitysavun määrä on tärkeää, mutta vähintään yhtä merkityksellistä on laatu. Vaikuttavuus syntyy Etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistumisesta. Tuloksekas työ vaatii aikaa ja resursseja. Apuinstrumenttien tehokkuuden sijaan on keskityttävä työn pitkäkestoisiin vaikutuksiin ja joustavuuden sekä innovatiivisuuden lisäämiseen. Lisää tietoa aiheesta
Kepan jäsenjärjestöjen näkemyspaperi (pdf).Kepan Järjestölinjaus 2010 -sivustoKepan uutinen 24.11.2009: Kansalaisjärjestölinjaus etenee kahdella rintamalla.
Yhteisen näkemyspaperin UM:lle allekirjoitti 75 järjestöä
Uutta kansalaisjärjestölinjausta pohjustava näkemyspaperi valmiina luovutettavaksi ulkoministeriöön.
Teksti: Lauri Haapanen