IPS — Swazimaalainen 15 lapsen isä Jeremiah Mkhonta on kaupitellut polttopuuta tien varressa liki 30 vuotta. Kauppa on aina käynyt kehnosti, mutta pian se uhkaa tyrehtyä kokonaan.
”Kuulin radiosta, että matkailu- ja ympäristöministeri uhkaa pidättää kaikki polttopuukauppiaat”, entinen kaivosmies kertoo.
Ministeri Macford Sibandze nojautuu vuonna 2001 hyväksyttyyn kasviensuojelulakiin, joka kieltää puiden kaadon kaupallisiin tarkoituksiin.
”Vaikka laki koskee lähinnä suojeltuja kasveja, haluamme kuriin myös elävien puiden kaadon ja laajamittaisen hyödyntämisen”, Sibandze sanoo.
Hän myöntää, että puukauppiaiden toiminta on pienimuotoista, mutta pitää tarpeellisena puuttua asiaan ennen kuin se yleistyy. Ministerin mukaan kyse on Swazimaan vastuusta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Afrikan valtioiden kasvihuonekaasupäästöt johtuvat pääosin metsien hakkuista.
”Luonnonvarojen käyttö on saatava kestävälle pohjalle, ja se koskee myös köyhiä.”
Ilmastonmuutos vie taas elinkeinomme
Puukauppias Mkhonta ei tiedä paljoa ilmastonmuutoksesta, mutta hän kokee tilanteen vääryytenä.
”Sanotaan, että kuivuus, joka estää meitä viljelemästä maata, johtuu ilmastonmuutoksesta. Ja nyt meidän on lopetettava nykyinenkin elinkeinomme ilmastonmuutoksen vuoksi”, hän ihmettelee.
Hän sanoo pystyvänsä hädin tuskin elättämään perheensä. Swazimaan reilusta miljoonasta asukkaasta 81 prosenttia elää köyhyydessä, ja 300 000 henkeä on ruoka-avun varassa.
Myöskään puukauppias Mphumuzi Magwagwa ei niele hallituksen linjausta. Hän sanoo suojelevansa metsiä alkuperäiskansojen perinteisin tiedoin ja menetelmin.
”Emme kajoa kasveihin, jotka kuuluvat suojeltuihin alkuperäislajeihin. Polttopuuksi kaadetaan vain ne kuivat puut, jotka estävät ruohoa kasvamasta”, hän selittää.
Magwagwa valittaa, että hallitus aikoo lopettaa hänen liiketoimensa, mutta ei tarjoa mitään tilalle.
”Olen leski ja kolmen lapsen isä, vailla työtä, enkä ole koskaan käynyt koulua. Jos minua estetään myymästä polttopuuta, ainoa vaihtoehtoni on ruveta varkaaksi”, hän julistaa.
Laki käy pikku tekijöiden kimppuun
Swazimaan virallinen työttömyysaste on 28 prosenttia, ja tilanne on huonoin maaseudulla.
Yonge Nawe -ympäristöryhmän johtaja Thuli Makama muistuttaa hallitukselle, että ympäristön vaalinnan perustarkoitus on turvata elanto ihmisille.
”Köyhyyttä on paljon, ja ihmiset riistävät luonnonvaroja pysyäkseen hengissä”, hän jatkaa.
Makaman mukaan puukauppiaat eivät toimi vastuuttomasti.
”Lakien ongelma meillä – kuten useimmissa Afrikan maissa – on se, että ne käyvät pikku tekijöiden kimppuun. Miksi paistamme sardiineja, kun haitakin olisi tarjolla?”
Makama valittaa, että viranomaiset eivät ole puuttuneet esimerkiksi joulukuun lopussa ovensa sulkevan Sappi Usuthun paperitehtaan päästöihin. Ympäristöliike sanoo myrkkyjen saastuttaneen Usushwanajoen.
”Olemme vuosia patistaneet hallitusta nostamaan etusijalle nämä köyhien elämää vaikeuttavat asiat, mutta mitään ei ole tapahtunut. Nyt sama hallitus ryhtyy vainoamaan köyhiä lakiin vedoten”, Makama sanoo.
Swazimaa
Kuningaskunta eteläisessä AfrikassaAsukkaita 1,1 miljoonaaEliniänodote 45,3 vuottaAlle 1,5 eurolla päivässä eläviä 81%Aikuisista lukutaitoisia 79,6%(Lähde: YK-järjestöt)