Aktivistit: Hondurasin vaalit tuomittava laittomiksi!

OUTI HAKKARAINEN
Mielenosoittajat kokoontuivat Hondurasin rajalle vastustamaan alueelle palannutta väkivaltaa.
MANAGUA — ”Rakastamme vallankaappauksetonta Hondurasia” -huudot kaikuivat, kun raja-aidan virkaa tekevän kettingin tuntumaan kerääntyneet ihmiset vastustivat Hondurasin sotilasvallankaappausta ja sunnuntaina 29. marraskuuta pidettäviä vaaleja.
”Vaalien järjestäminen Hondurasin diktatuurissa on surullinen farssi”, totesi valkohapsinen hondurasilainen pappi Marcos García. ”Niihin osallistuminen tunnustaa Hondurasin laittoman hallinnon.”
Mesoamerikkalaisten kansalaisliikkeiden kollektiivi
Vuodesta 2001 alkaen mesoamerikkalaiset kansalaisliikkeet ovat kokoontuneet noin kerran vuodessa käsittelemään aluettaan koskevia asioita ja suunnittelemaan yhteisiä kampanjoita.
Verkostoituminen alkoi, kun alueen hallitukset käynnistivät ”Plan Puebla Panama” -suunnitelman, johon kuuluu lukuisia megaprojekteja esimerkiksi energia- ja liikennesektoreilla. Näitä projekteja kritisoidaan yritysten etujen priorisoinnista ja paikallisten ihmisten oikeuksien ja etujen polkemisesta.
Tänä vuonna kansalaisliikkeiden tapaaminen järjestettiin Hondurasin tilanteen vuoksi samanaikaisesti Nicaraguan Ocotalin ja Guatemalan Chiquimulan kaupungeissa, joista molemmista on lyhyt matka Hondurasin rajalle.
Pettymys paluusta vallankaappauksiin
Hondurasin sotilasvallankaappauksella ja maan väkivallalla on huomattava vaikutus alueen aktivisteihin.
Käsin kosketeltava suru ja aktivistien pettymys palaamisesta vallankaappauksen ja väkivallan aikaan konkretisoitui 30 sekunnin hiljaisena hetkenä vastarinnassa kuolleiden kunniaksi.
Heitä ovat esimerkiksi 19-vuotias Isy Obed Murillo ja 23-vuotias Pedro Magdiel Muñoz Salvador. Obed Murillo kuoli päähän osuneeseen luotiin 5. heinäkuuta, kun sotilaat ampuivat umpimähkään Tegucigalpan lentokentän tuntumaan kerääntyneeseen väkijoukkoon, joka oli odottamassa Nicaraguassa maanpaossa ollutta presidenttiä Manuel Zalayaa.
Muñoz Salvador löydettiin kuolleeksi pahoinpideltynä päivä sen jälkeen kun hän oli 12 tunnin kävelyn jälkeen saapunut ystäviensä kanssa armeijan kontrolloimalle raja-asemalle 24. heinäkuuta.
Aktivistit välttävät väkivaltaa
”Kuvittelimme, että olisimme jo selvinneet tällaisen ohi”, totesi Martha Flores. Hän itse joutui  1980-luvun alussa lähtemään 2-vuotiaana Salvadorista maanpakoon Nicaraguaan perheensä kanssa.
Nicaragualaiset ja hondurasilaiset aktivistit pyrkivät kuitenkin välttämään väkivaltaa. Nicaraguan presidentti Daniel Ortega keskittää valtaa itselleen, mutta kukaan tapaamistani aktivisteista tai tutkijoista ei pidä mahdollisena uutta vallankumousta – kaikki ovat niin väsyneitä väkivaltaan ja sotaan.
Hondurasilainen aktivisti Blanca Tercero puolestaan kertoo, että aktivistit kehottavan ihmisiä Hondurasissa boikotoimaan vaaleja, mutta pysymään kotona vaalipäivänä, jotta väkivaltaisilta yhteydenotoilta vältytään. Vaalipäivälle suunnitteluille mielenosoituksille ei ole myönnetty lupaa.