”Nicaraguan kehityksessä ihmisoikeudet etusijalle”

TONI SANDELL
Kymmenet tuhannet osoittivat mieltään Nicaraguassa viikonloppuna.
Yhteistyöneuvottelujen lähtökohdat Suomen ja Nicaraguan välillä eivät ole helpot, kun maiden edustajat istuvat alas 23. marraskuuta Helsingissä. Suomi ja muut avunantajat ovat jäädyttäneet apuaan Nicaraguan hallitukselle erityisesti viime vuoden kuntavaalien vaalivilpin takia.
Kepa on korostanut ulkoministeriölle antamassaan lausunnossa erityisesti ihmisoikeuksien merkitystä ja avun jatkamista peruspalveluita tuottavilla sektoreilla, kuten terveydenhuollossa.
Myös nicaragualaisen taloustieteilijä Adolfo Acevedon mukaan avunantajien olisi tässä tilanteessa erityisen tärkeää huolehtia ihmisoikeuksista.
”Hallitus valvoo poliisivoimia sekä oikeuslaitosta ihmisoikeussyyttäjää myöten. Ihmiset ovat peloissaan ja kansalaisten on mahdotonta saada suojaa.”
Acevedo vetää Kepan kumppanijärjestön Coordinadora Civilin talouskomissiota. Järjestön johtohenkilöitä on uhkailtu ja edellisessä mielenosoituksessaan elokuussa hallituksen palkkaamat joukkiot hyökkäsivät heitä vastaan, kun poliisi katseli tyynenä vieressä.
”Ehdoksi ihmisoikeudet”
”Avunantajien tulisi painostaa hallitusta kovemmin ja tehdä selväksi, että avun ehtona pitää olla juuri ihmisoikeuksien kunnioittaminen”, Acevedo toteaa.
Tähän asti avunantajat ovat tuominneet lähinnä vaalivilpin, mutta huolta tulisi Acevedon mukaan kantaa myös sanan- ja yhdistymisvapauden rajoittamisesta ja ruumiillisen koskemattomuuden rikkomisesta.
Lauantain 21. marraskuuta mielenosoituksissa suurin yllätys olikin, että ne sujuivat rauhanomaisesti. Hallitus oli aiemmin vuotanut julkisuuteen suunnitelman torpedoida opposition ja kansalaisjärjestöjen marssia kaikin mahdollisin tavoin, myös väkivalloin.
Pelottelu ei kuitenkaan tepsinyt, ja kymmenet tuhannet nicaragualaiset muodostivat kahden ja puolen kilometrin pituisen joukon, joka osoitti mieltään presidentti Daniel Ortegan politiikkaa vastaan.
Budjettituesta ohjelmatukeen
Coordinadora Civil on aiemmin toivonut budjettituen jatkamista maan hallinnon heikkenemisestä huolimatta. Acevedon mielestä tukea hallitukselle tulee maan köyhyyden takia ilman muuta jatkaa, mutta tuen tulisi keskittyä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen isojen ohjelmien avulla.
”Henkilökohtainen mielipiteeni on, että avun tulisi kohdistua ohjelmiin, jotka tukevat vuosituhattavoitteiden saavuttamista, esimerkiksi koulutus- ja terveyssektoreille.”
Tavallaan kyseessä olisi siis sektorituki, mutta vuosituhattavoitteet toimisivat entistä selkeämmin tavoitteisiin pääsyn mittarina. Acevedo sanoo, että budjettituen ongelmana on sen kohdistaminen.
”Nyt IMF antaa lainaansa Nicaragualle budjettituen muodossa ja se menee lähinnä maan sisäisen velan maksamiseen. Samalla vuosituhattavoitteet on jätetty täydelliseen unholaan.”
Tukea järjestöjen demokratiatyöhön
Suomi suunnittelee jatkavansa työtään myös hyvän hallinnon parissa. Siinäkin Acevedo korostaa ihmisoikeuksien merkitystä.
”Kun ihmisoikeudet ovat kunnossa, kansalaiset voivat järjestäytyä ja puolustaa demokratiaa.”
Samalla tulee huolehtia siitä, että kansalaisjärjestöt saavat tukea demokratiatyölleen. Järjestöjen rahoitus on romahtanut siitä huolimatta, että hallitus ei onnistunut hyväksyttämään erityistä säännöstöä, joka olisi rajoittanut mahdollisuuksia tukea järjestöjen vaikuttamistyötä.
Acevedo pahoitteleekin, että monet kansainväliset järjestöt ovat pelästyneet ja lakanneet tukemasta tahoja, jotka eivät ole Nicaraguan hallituksen mieleen. ”Käytännössä hallitus on saanut tahtonsa läpi, sillä kansainväliset järjestöt toimivat ikään kuin säännöstö olisi olemassa”, Acevedo arvioi.
Suomen ja Nicaraguan yhteistyöneuvottelujen mandaattitiivistelmässä mainitaan kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen. Lausunnossaan Kepa suosittelee yhteistyön vahvistamista nimenomaan hyvän hallinnon sektorilla.