Elvytyspakettien ja rauhanponnistelujen keskellä on ensiarvoisen tärkeää havaita, missä korruptio astuu hyvän hallinnon ja tilinpidon tielle, jotta sen noidankehä voidaan katkaista. Näin sanoi Transparency Internationalin puheenjohtaja Huguette Labelle 17. marraskuuta, kun järjestö julkaisi vuosittaisen korruptiovertailunsa.
Transparency International tutkii vuosittain valtaosan maailman maiden kansalaisten mielikuvia oman maansa julkisen sektorin korruptoituneisuudesta. Suurin osa tänä vuonna tutkituista 180 maasta jää alle viiden pisteen asteikolla nollasta kymmeneen, jossa kymmenen kuvaa täysin korruptiosta vapaata maata.
Heikoimmissa maissa eniten korruptiotakin
Korruptiota esiintyy eniten sotaa käyvissä ja muutoin heikoissa maissa, kuten Somaliassa, Afganistanissa, Myanmarissa, Sudanissa ja Irakissa.
Myös muut köyhät kehitysmaat tapaavat olla listan puolivälin alapuolella, mukaan lukien kaikki Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanimaat: Kenia löytyy sijalta 146, Nepal sijalta 143, Nicaragua ja Mosambik jaetulta sijalta 130, Tansania sijalta 126 sekä Etiopia ja Nepal jaetulta sijalta 120.
Suomen kahdeksasta pitkäaikaisesta kumppanimaasta Sambia ainoana yltää tasan kolmeen pisteeseen, ja löytyykin sijalta 99. Sambian hallitus on tehnyt vuosia työtä korruption kitkemiseksi, ja sen sijoitus Transparency Internationalin tutkimuksessa onkin noussut hitaasti vuosi vuodelta.
Listauksen kärjestä löytyvät Uusi-Seelanti, Tanska, Singapore, Ruotsi ja Sveitsi. Useana vuonna kärjessä ollut Suomi jäi tällä kertaa jaetulle kuudennelle sijalle Hollannin kanssa.
Apua ei saa vetää korruption tähden
Transparency International korostaa, ettei tilastoa tule lukea niin, ettei listauksen alapään maille voi korruption vaaran tähden antaa kehitysapua. Sen sijaan tutkimus osoittaa, että näissä maissa tarvitaan hyvän hallinnon instituutioiden tukemista. Näissä maissa avunantajien ja investoijien pitää myös olla erityisen tarkkana omista toimistaan ja esimerkistään hyvän hallinnon alalla.
”Korruption kitkeminen vaatii sitä, että parlamentit vahtivat tiukasti budjettia, ja sitä, että maassa on toimiva oikeuslaitos ja kunnolla resursoidut tilintarkastus- ja korruption vastaiset laitokset”, sanoi Huguette Labelle. ”Tarvitaan myös tiukkaa lainvalvontaa, julkisten budjettien avoimuutta, verotuloja ja kehitysapua, samoin kuin tilaa vapaalle tiedonvälitykselle ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa.”
Transparency Internationalin tutkimusta on arvosteltu siitä, että se keskittyy lähinnä korruption vastaanottajapuoleen, vaikka kansainvälisessä taloudessa yhtä syyllisiä ovat lahjusten ja laittomien etuuksien antajat. Esimerkiksi pankkisalaisuuksistaan kuulu Sveitsi pärjää vuodesta toiseen Transparency Internationalin tutkimuksissa loistavasti, vaikka sen pankkien holveissa makaavat monien korruptoituneiden valtionjohtajien pesämunat.
”Korruptioraha ei saa löytää turvapaikkaa”, Huguette Labellekin huomauttaa tiedotteessaan.
Hänen mukaansa tarvitaan enemmän avoimen tiedonvaihdon sopimuksia, jotta veroparatiisien salailun valta-aika saadaan loppumaan.
Lisää tietoa aiheesta
Transparency international: Corruption Perceptions Index 2009