Ilmastokonferenssi löysi kosolti ratkaisuja

Ilmastokriisin syy on kyltymätön kapitalismi, jossa elämän kunnioittamisen sijaan pidetään äiti maata raaka-aineiden lähteenä ja ihmisiä tuotannon ja kulutuksen välineinä.
Näin sanotaan viime viikolla Bolivian Cochabambassa pidetyn Kansojen välisen ilmastonmuutoksen ja äiti maan oikeuksien konferenssin julkilausumassa. Konferenssiin osallistui – islantilaistulivuoren tuhkapilvestä aiheutuneista lentokielloista huolimatta – 35 000 ihmistä 142 maasta.
Huhtikuun 19.-22. päivänä järjestetyn konferenssin oli kutsunut koolle Bolivian presidentti Evo Morales petyttyään Kööpenhaminan joulukuisiin ilmastoneuvotteluihin.
Konferenssi päätti järjestää keväällä 2011 maailmanlaajuisen kansanäänestyksen ilmastonmuutoksen vaatimista toimista. Lisäksi konferenssi päätti aloittaa kansainvälisen ilmasto-oikeudenmukaisuustuomioistuimen perustamisen valmistelun. Tuomioistuin toimisi ihmisoikeustuomioistuimen tapaan ja se kaavaillaan sijoitettavaksi Boliviaan.
Reiluja päästöleikkauksia
Konferenssissa vaadittiin ilmaston lämpenemisen pysäyttämistä yhteen asteeseen. Tämän mahdollistamiseksi teollisuusmaiden tulisi sitoutua vähentämään kotimaan päästöjään vähintään 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Tapahtuman muita vaatimuksia olivat muun muassa universaalin äiti maan oikeuksien julistuksen laatiminen YK:ssa ihmisoikeuksien julistuksen tapaan, teollisuusmaiden vastuunotto ilmastovelastaan kehitysmaille, ilmastovelan periaatteen mukaisen sopeutumisrahaston perustaminen kehitysmaiden tilanteen helpottamiseksi sekä rikkaiden maiden täysimittainen vastuunotto ilmastosiirtolaisista.
Lisäksi konferenssissa vaadittiin rikkaita maita antamaan vuosittain kuutta prosenttia bruttokansantulostaan vastaava summa uutta rahaa kehitysmaille ilmastonmuutoksesta selviämiseksi. Rahastoa tulee hallinnoida osana YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta.
Markkinaperusteiset mekanismit pois
Metsien osalta konferenssin loppuasiakirjassa vaadittiin YK:n ilmastoneuvottelujen metsäkäsitettä muutettavaksi siten, ettei yksilajisia viljelmiä lueta metsiksi. Myös REDD-aloite (Reducing Emissions from Deforestation in Developing Countries), sen + ja ++ versiot sekä muut markkinaperustaiset mekanismit esitettiin hylättäviksi. Niiden sijaan saastuttavilta mailta vaadittiin suoria raha- ja teknologiasiirtoja, jotta kehitysmaiden kansat voivat itse ennallistaa ja ylläpitää metsiään.
Myös konferenssiprosessin jatkosta päätettiin. Kansojen sopimuksen toimeenpanemisesta huolehtimaan perustettiin Maailman kansojen liike äiti maan puolesta. Seuraava vastaava konferenssi järjestetään vuonna 2011. Morales esitti sen järjestämistä Euroopassa, saastuttavien maiden keskiössä.