Kaakkois-Aasian Mekong valtasuoni kuivuu

IPS — Mekongjoen rantaravintolat olivat ennen suosittuja illallispaikkoja Laosin pääkaupungissa Vientianessa, koska joelta kävi miellyttävä tuulenhenki.
”Kun Mekong on kuivunut, kuumuus jatkuu illallakin”, ympäristötieteen opintojaan viimeistelevä Packno-niminen nuori nainen harmittelee.
Mekongin jokikomission mukaan virran pinta on nyt alhaisin 50 vuoteen. Sen mukaan syynä ovat viime vuoden poikkeuksellisen vähäiset sateet. Moni epäilee osallisiksi myös Kiinan ylävirtaan rakentamia patoja.
Kuivuva Mekong on kasvava huolenaihe jokialtaan noin 60 miljoonalle kaakkoisaasialaiselle asukkaalle. Laosilaisille se merkitsee niin riisisatojen kuin kalansaaliidenkin heikkenemistä. Vientianessa vesikatkot ovat arkipäivää.
”Helmikuussa vesi oli usein poikki aamuin ja illoin. Suihkuun päästäkseen piti odottaa yöhön”, Vientianessa asuva tiskijukka Somsin Thammachaleun kertoo.
Lehtitietojen mukaan kaupungin vesilaitoksen tuotanto putosi puoleen aiemmasta, mutta maaliskuussa tilanne on hiukan kohentunut uusien pumppujen ansiosta.
Kuivuus tavallista aikaisemmassa
Normaalisti Mekong saattaa kuivua paikoin huhti-toukokuussa, mutta nyt vesi on alkanut huveta paljon aiemmin.
Vientianesta 80 kilometrin päässä sijaitsevassa Nakoungin kylässä rahtialus on juuttunut loputtomalta näyttävälle hiekkasärkälle. Kylän riisinviljelijät ovat joutuneet syventämään keinokastelukanaviaan saadakseen vettä pelloilleen.Packnon mielestä ongelmaan ei ole yhtä syyllistä.
”On muistettava, miten huolettomasti olemme aina käyttäneet joen vettä.”
Hänen mukaansa ilmastonmuutos saattaa olla osatekijä kuivumisessa, koska sää on käynyt liian kuumaksi.
Vientianen Donchanin saarella asuva 58-vuotias kalastaja valittaa, ettei häneltä liikenee enää saalista myyntiin.Hän syyttää ihmisen toimintaa.
”Nyt ei tyydytä kaatamaan puita, vaan viedään niiden juuretkin. Luonnon tasapaino on tuhottu.”
Kalastaja on joutunut lopettamaan myös vihannesten viljelyn, koska joesta ei saa kasteluvettä.
Packno on huolissaan Mekongin jättiläismäisestä kissakalasta, joka on entuudestaan uhanalainen laji. Se kutee normaalisti huhtikuussa, mutta veden vähyys voi estää kalan lisääntymisen.
Mekongin vesien kestävään käyttöön voidaan Packnon mielestä päästä vain, jos kaikki kuusi jokivarren valtiota – Burma, Kambodzha, Kiina, Laos, Thaimaa ja Vietnam – tiivistävät yhteistyötään.
Syytöksiä satelee Thaimaasta, vettä ei
Ympäristöjärjestöt ja osa Thaimaan lehdistöstä syyttävät Kiinan kahdeksaa patohanketta Mekongjoen vedenpinnan hälyttävästä laskusta.
Kiina torjuu syytökset vedoten siihen, että sen alueella Lancangiksi kutsutun latvajoen kautta kulkee vain 14 prosenttia Mekongin vesistä.
Kiina syytää puolestaan kuivuutta ja saa tukea alueen valtioiden yhteistyötä koordinoivalta Mekongin jokikomissiolta.
”Meillä ei ole tällä hetkellä suoraa näyttöä siitä, että Kiinan padot aiheuttaisivat veden pinnan laskun”, jokikomission tiedottaja Damian Kean sanoo.
Hän syyttää sadekautta, joka päättyi kuukautta liian aikaisin lokakuussa. Sademäärät kuuluvat pienimpiin 50 viime vuoden aikana.
Ympäristöjärjestöt kuitenkin epäilevät Kiinaa niin kauan kuin se ei julkista lukuja patojensa vaikutuksista joen virtaamaan. Kahdeksan padon sarjasta neljä on jo valmiina.
Kiina on suhtautunut haluttomasti yhteistyöhön Mekongin jokikomissiossa, jossa sillä on Burman tavoin vain tarkkailijan asema. Varsinaiset jäsenet ovat jokialtaan valtiot Kambodzha, Laos, Thaimaa ja Vietnam.
Mekong on 4 660 km pitkä joki
Mekongjoki virtaa Tiibetin ylängöltä Kiinan eteläiseen Yunnanin maakuntaan, sivuaa Burmaa ja jatkaa Laosin, Kambodzhan, Thaimaan ja  Vietnamin kautta Etelä-Kiinan mereen.
Kalastus on tärkein elinkeino Mekongin altaan alueella asuville 60 miljoonalle ihmiselle. Sen arvioidaan tuottavan jopa 2,3 miljardia euroa vuodessa.