IANKOV KALININ/SHUTTERSTOCK
Kalakantojen kestävyys ja liikakalastus ovat huolenaiheina kalan hankintayhtiöissä, henkilöstöravintoloissa ja päivittäiskauppaketjuissa, selviää FinnWatchin tuoreesta ”Alkuperää kalastamassa” -raportista.
Kahdeksasta suurimmasta henkilöstöravintolayrityksestä kyselyyn jätti vastaamatta ainoastaan Katri Antell ja ISS Ruokailupalvelut. Kaikki vastanneet ilmoittivat myös kalantoimittajiensa nimet lukuun ottamatta Suomen suurinta henkilöstöravintolayritystä Fazer Amicaa, joka ei paljastanut kaikkia kalatoimittajiaan, ja Sodexo, joka ei suostunut paljastamaan nimiä ollenkaan.
”Kaikki olivat tietoisia ongelmista ja kertoivat kysyvänsä aina kalan alkuperää, kolme myös kirjallisesti eli Fazer Amica, Sodexo ja Eurest”, kertoi FinnWatchin tutkija Päivi Pöyhönen esitellessään tuoretta raporttia maanantaina 29.3. Helsingin Sealifessa.
”Samat kolme ostavat myös MSC-merkittyä kalaa, mutta mikään niistä ei
kertonut meille tarkkoja määriä.”
Päivittäistavarakauppa on Suomessa hyvin keskittynyttä: S-ryhmä, K-ryhmä ja Suomen Lähikauppa Oy kattavat 87 prosenttia
vähittäiskauppamarkkinoista.
Kaikkien kolmen suurimman ryhmittymän hankintayhtiöt vastasivat FinnWatchin kyselyyn. Ne kertoivat pyrkivänsä välttämään WWF:n ”liikennevalojen” punaisella merkittyjä kalalajeja. Punainen listaus tarkoittaa, että laji on uhanalainen tai voimakkaasti ylikalastettu, tai että pyyntiin käytetään tuhoisia kalastusmenetelmiä.
Vastuullisuus heikoissa kantimissa?
”Otimme [kyselyyn] mukaan myös kalatukkuja ja jalostajia, ja tällöin vastausprosentti laski huomattavasti. Yhdeksän suurinta kalatukkua kattaa lähes kaikki markkinat Suomessa, ja niistä vain kolme (Chipsters Food, Hätälä ja Kalatukku E. Eriksson) vastasi meille”, Pöyhönen sanoo.
Lisäksi tietoja saatiin kahdelta pienemmältä kotimaiselta kalatukkurilta ja viideltä ulkomaalaiselta yritykseltä viidestätoista (Ruokakeskon, Kespron, Inex Partnersin ja Finnfrostin alihankkijoita).
Suurista kalatuotteita valmistavista elintarvikeyrityksistä vain Felix Abba ja Fundus Finland reagoivat FinnWatchin yhteydenottoon. Molemmat vakuuttivat, että heidän kalatoimittajansa toimivat vastuullisesti, mutta eivät kertoneet niiden nimiä. Saarioinen ja Caternet Finland eivät vastanneet kyselyyn.
Kalatukkujen käytös ihmetytti julkaisutilaisuuteen saapunutta yleisöä: mitä tulisi ajatella sellaisten yhtiöiden yhteiskuntavastuullisuudesta, jotka eivät vaivaudu edes vastaamaan laajan, ulkoministeriön tukeman kansalaisjärjestöverkoston kyselyyn – jossa kysytään vain yrityksen itse antamia tietoja!
Hyviä aikeita vaikea valvoa
Tilaisuudessa esitelmöinyt WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen totesi, että monien raportissa mainittujen tahojen hyviä aikeita voi olla käytännössä vaikea valvoa.
GRAHAM PRENTICE/shutterstock
Monien tonnikalalajien kannat ovat romahtamaisillaan liikakalastuksen seurauksena.
”Monet [yhtiöistä] edellyttävät, että kala on vastuullisesti pyydettyä. Se on tietysti hienoa, mutta sitä ei voida hirveän helposti todentaa niillä nykyisillä järjestelmillä, joihin esimerkiksi kauppaketjut ovat sitoutuneet. Yleensä tämä vastuu sysätään seuraavalle portaalle ja sanotaan tukkutoimittajalle, että meille saa toimittaa ainoastaan vastuullista ja laillisesti pyydettyä kalaa”, Vilhunen kertoi.
”Ja eihän tuolla maailmanmarkkinoilla kukaan laitonta kalaa myy”, hän lisäsi sarkastisesti viitaten hetkeä aiemmin kertomaansa lukuun, jonka mukaan 30-40 prosenttia maailman kalasaaliista on laitonta kalaa, joka tavalla tai toisella ”kalapestään” myyntikelpoiseksi.
Tilanne parantunut viime vuosina
Vilhunen tiesi kertoa, että nykymenolla kalakannat romahtavat jopa vuosisadan puoliväliin mennessä. Synkistä tulevaisuudennäkymistä huolimatta hän nosti raportista esiin myös merkkejä paremmasta.
Monet toimijat ovat ryhtyneet viime vuosina laatimaan itselleen vastuullisen kalahankinnan linjauksia ja strategioita. Lisäksi ravintolat, kauppaketjut ja tukut tuntevat WWF:n ”liikennevalot” sekä MSC-sertifikaatiojärjestelmän – joskin kuluttajille se on Suomessa vielä varsin vieras, eivätkä he siksi osaa sitä jälleenmyyjiltä vaatia.
”Luulen, että jos tämä raportti olisi tehty muutama vuosi sitten, tilanne olisi ollut hyvin erinäköinen. Haluan painottaa, että vastuullisuus on lisääntynyt kotimaisten toimijoiden keskuudessa roimasti viimeisen parin vuoden aikana.”
Kalatietoa Suomesta…
Suomalaiset syövät 16 kiloa kalaa vuodessa. Siitä kolmasosa on lohta, lähinnä kasvatettua lohta ja kirjolohta.2/3 Suomessa myytävästä kalasta tuodaan ulkomailta. Tärkeimmät tuontimaat ovat Norja (Lohi), Ruotsi, Tanska ja Thaimaa (tonnikala). Kalasta 3/4 myydään kaupoissa ja 1/4 suurtalouksissa, esimerkiksi ravintoloissa.WWF suosittelee suosimaan kotimaista pienikokoista kalaa ja tuontikaloista vain MSC-sertifikaation saaneita kaloja.MSC (Marine Stewardship Council) on riippumaton, voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää sertifiointijärjestelmää kala- ja äyriäistuotteille. MSC takaa, että kala on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla. Lisätietoa MSC-sertifikaatista WWF:n verkkosivuilta…. ja maailmalta
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn mukaan 80 prosenttia maailman kalakannoista on uhanalaisia, liikakalastettuja tai romahtaneita.30-40 prosenttia kalasaaliista pyydetään laittomasti.30 prosenttia saaliista päätyy rehuksi.Reilu 30 prosenttia saaliista on niin kutsuttua sivusaalista, joka heitetään kuolleena takaisin mereen. Sivusaalista ovat linnut, merinisäkkäät, alamittaiset kalat ja lajit, joita ei haluta pyydystää.Nykymenolla kalakannat romahtavat jopa jo vuosisadan puoliväliin mennessä, WWF arvioi.Lisää tietoa aiheesta
Finnwatchin raportti: Alkuperää kalastamassa – vastuullisuus henkilöstöravintoloiden ja kaupan alan ostoissa.
WWF:n esitteestä Meren herkkuja – kuluttajan kalaopas
(pdf) löytyy lisätietoa mm. kalojen ”liikennevalo”-listauksesta.