”Tämä kehysriihi oli meille pettymys. Samaan aikaan kun on tunnustettu, että ilmastonmuutos kurjistaa kehitysmaita entisestään, otetaan tuki köyhyyden poistamiseen tarkoitetusta avusta. Tässä jatketaan peittoa leikkaamalla sitä toisesta päästä”, toteaa toiminnanjohtaja Timo Lappalainen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.
Teollisuusmaat sitoutuivat viime vuoden ilmastoneuvotteluissa rahoittamaan kehitysmaiden toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi. Suomen osuus tästä niin sanotusta lyhyen aikavälin ilmastorahoituksesta on 110 miljoonaa euroa vuosina 2010–2012. Sitoumusten mukaan varojen tulee olla uusia, eikä niitä siten pidä ottaa teollisuusmaiden maksamasta kehitysavusta.
”Ilmastorahoitus ei ole apua vaan vahingonkorvausta. Teollisuusmaat ovat käyttäneet yhteistä ilmakehää enemmän kuin oman osuutensa verran”, Lappalainen sanoo.
Suomi on näyttämässä muille teollisuusmaille vaarallista esimerkkiä. Jos kaikki maat toimivat tulevien vuosien ilmastorahoituksen kanssa kuten Suomi, eniten kärsii koulutuksen ja terveydenhuollon vahvistaminen Afrikassa. Tuoreen tutkimuksen mukaan maailman köyhimmät maat Afrikassa menettävät yli kahden miljardin tuet, koska ilmastotyön painopiste on Aasian keskituloisissa maissa.
Hallitus laskee kehitysavun nousevan ensi vuonna 0,58 prosenttiin bruttokansantulosta. Kehyspäätöksessä prosenttiosuus jäädytetään ”teknisenä oletuksena” tälle tasolle vuosina 2012-2014.
”Miksi hallitus tuntee tarvetta tehdä tällaisen teknisen nollaoletuksen kehitysavulle? Tämä tekee 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen saavuttamisen 2015 mennessä vaikeaksi”, Timo Lappalainen toteaa.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Timo Lappalainen, puh. 040-723 9574
Tiedottaja Pasi Nokelainen, puh. 050-3395 860