”Leaving no one behind” on yksi kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n periaatteista. Se tarkoittaa, että ponnistukset tulisi ensisijaisesti kohdentaa kaikkein vaikeimmissa tilanteissa eläviin ihmisiin.
Juuri nyt maailma on pahimman inhimillisen kriisin edessä, kuin kertaakaan YK:n perustamisen jälkeen 75 vuotta sitten. COVID-19-kriisi ei kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti: vaikeimmassa ja syrjityimmässä asemassa olevat kärsivät kriisistä eniten, mikä haastaa kehityspyrkimykset ja tämän periaatteen.
”Puhuminen siitä, ettei ketään tulisi jättää kehityksestä jälkeen silottelee oikeaa ongelmaa. Ihmisiä työnnetään kehityksessä taaksepäin!”, haastoi UNAIDSin pääjohtaja Winnie Byanyima keskustelua YK:n poliittisessa forumissa. Byanyiman mukaan COVID-19-kriisi on paljastanut ja syventänyt eriarvoistumista. Maailman miljardöörien varallisuus on suurempi kuin maailman köyhimmillä 4,6 miljardilla ihmisellä yhteensä.
Byanyima nosti esiin terveyspalveluiden valtavan eriarvoistavan tilanteen maailmalla: miljoonat ihmiset suistuvat äärimmäiseen köyhyyteen vuosittain, koska he eivät voi maksaa terveydenhuoltomaksujaan. Samaan aikaan maailmassa kuolee 10 000 ihmistä päivässä, koska heillä ei yksinkertaisesti ole pääsyä terveydenhuoltoon.
Keskustelussa nostettiin esiin myös toinen COVID-19-kriisin paljastama epäkohta: monet valtiot pyrkivät rajoittamaan viruksen leviämistä ohjeistamalla ihmisiä pysymään kotona, ja olettivat samalla, että jokaisella olisi koti sekä kotona vettä ja ruokaa. ”Asunto on ihmisoikeus”, muistutti WorldWide Network Nigerian kansallinen koordinaattori Ifeyinwa Ofong. Kodittomien ihmisten haavoittuvainen asema näyttää Ofongin mukaan selvästi myös sen, ettei paluu COVID-19-pandemiaa edeltävään maailmaan ole riittävä: ”Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi meidän tulee tehostaa toimiamme välittömästi!”
ESCWA:n toiminnanjohtaja Rola Dashtin muistutti myös, että Afrikassa alle prosentti työttömistä saa minkäänlaista työttömyysturvaa. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan tarpeen lisäksi myös naisten asemaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututtiin useissa puheenvuoroissa.
Suomen edustaja, ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Riitta Oksanen painotti, että Suomi on selvinnyt kriisistä hyvin juuri kaikkien ihmisten saatavilla olevien palveluiden vuoksi. ”Ennen kuin kukaan kysyy, mitä tämä maksaa, muistutan, että meillä on laajapohjainen verojärjestelmä”, Oksanen sanoi. Hän lisäsi Suomen olevan todella huolestunut naisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja naisten asemasta: ”Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien tilanne maailmassa näyttää pahalta, sillä jo saavutetussa kehityksessä näytetään menevän taaksepäin.”