COVID-19-pandemian todettiin paljastaneen eri puolilla maailmaa monia yhteiskunnallisia epäkohtia ja ihmisoikeusloukkauksia sekä lisänneen erityisesti tyttöihin, naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvaa häirintää ja väkivaltaa. Puheenvuoroissa korostui myös huolestuttava kansalaisyhteiskunnan tilan ja demokratian kaventuminen.
− Ihmisiä, ympäristöä ja rauhaa ei voida enää laittaa takapenkille ja tarjota etupenkkiä tuotoille, nuorten viestiä keskusteluun tuonut 14-vuotias koululainen Haaziq Kazi Intiasta kiteytti.
Kriittisiksi tekijöiksi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle tunnistettiin laaja yhteistyö valtioiden, elinkeinoelämän, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä sekä monipuolisten osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen ihmisille paikallistasolla.
Suomen delegaation edustajana keskustelua kommentoinut Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen painotti, että kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen tulisi olla aivan kaikkien organisaatioiden agendalla. – Myös 75-vuotiaan YK:n tulisi olla riittävän vanha ymmärtämään, että YK ei ole vain sihteeristö tai valtioiden välinen yhteistyöjärjestö, vaan me kaikki tämän planeetan ihmiset yhdessä, Lappalainen muistutti.
Suomen aloitteesta YK:n jäsenvaltiot valmistelivat myös yhdessä kevään aikana YK:lle vetoomuksen, jossa painotettiin kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistumismahdollisuuksia forumissa käytävään keskusteluun. Vetoomuksen allekirjoitti yhteensä 61 maata.
Laajan osallistumisen ja demokratian turvaamisen ohella kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukeminen nousi tärkeimmäksi tekijäksi kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa.
– Kaikkein köyhimmät kantavat suurimman taakan. Systeeminen muutos on nyt tärkeämpää kuin koskaan, keskustelun puheenjohtaja, YK:n talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOCin johtaja Mona Juul totesi. Forumin teeman mukaisesti meneillään todella on ”Decade of Action”, nopeita toimia tarvitaan.