Suomalaiset kehitysjärjestöt rakentavat rauhaa ja demokraattista yhteiskuntaa alueilla, joissa rauhaa ei ole tai se on vielä hyvin hauras. Pelkkä vilkaisu karttaan riittää: Somalia, Syyria, Etelä-Sudan, Keski-Afrikan tasavalta, Libya, Keski-Amerikan valtiot, Kolumbia, Myanmar, Palestiina. Järjestöt edistävät rauhantyötä ja yhteiskuntien demokratiakehitystä monilla tasoilla poliittisista päättäjistä yksittäisiin kyläyhteisöihin. On tärkeää, että myös virallisten rauhanprosessien ulkopuolelle jäävien ryhmien ääni saadaan kuuluviin päätöksiä tehtäessä. Suomen valtion ja suomalaisten järjestöjen työssä korostuukin erityisesti naisten ja nuorten aktivointi rauhan edistämisessä. Myös uskonnollisilla ja perinteisillä toimijoilla on suuri merkitys rauhan rakentamisessa ja konfliktien ennaltaehkäisyssä.
Yhteisen ymmärryksen rakentamista järjestöjen tuella
Vuodesta 2008 lähtien Somaliassa rauhantyötä tehnyt Kirkon Ulkomaanapu (KUA) tukee pitkäjänteisesti Somalian paikallis- ja keskushallinnon rakentamista sekä kansallista sovintoprosessia. Vuoden 2019 tärkeänä virstanpylväänä oli Ulkomaanavun tukema Lounais-Somalian alueen naisverkoston perustaminen, jonka yhtenä keskeisenä painopisteenä on naisten poliittisen osallistumisen vahvistaminen.
Verkosto tuo yhteen yli 200 eri-ikäistä naisjohtajaa ja aktivistia yhteiskunnan eri aloilta. ”Verkoston yhteinen vaikuttamistyö yhdessä uskonnollisten ja perinteisten johtajien ja hallinnon kanssa poiki 30 prosentin kiintiön naisedustajille piirikunnan päätöksentekorakenteisiin ja avasi ovet päätöksentekoon myös naisille”, rauhantyön vanhempi asiantuntija Paula Tarvainen Kirkon Ulkomaanavusta kertoo.
Libyassa Martti Ahtisaaren perustama konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiative, CMI auttaa sovinnon ja poliittisen järjestelmän rakentamisessa. ”CMI:n tukema vuoropuhelu on kasvattanut puolueiden välistä yhteisymmärrystä. Työn tuloksena puolueet ovatkin allekirjoittaneet yhteiset poliittiset periaatteet, jotka pohjautuvat moniarvoiseen ja demokraattiseen poliittiseen järjestelmään. Vahvempi järjestelmä auttaa libyalaisia päättämään tulevaisuudestaan rauhanomaisin keinoin”, ohjelmajohtaja Ville Brummer CMI:stä kuvailee järjestön työn tuloksia.
Nostoja kehitysjärjestöjen työn tuloksista rauhantyön ja demokratian edistämisen saralla
- 730 tapaamista konfliktiosapuolten kanssa.
- Kymmeniä vaikuttamistyön aloitteita ja tukea yhteisöjen johtamille prosesseille, joissa vaikutettiin mm. maaoikeuksiin ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin päätöksenteossa sekä puututtiin ihmisoikeusloukkauksiin.
- 833 toimittajaa konfliktiherkillä alueilla sai koulutusta ammattiosaamisen lisäksi mm. sananvapauden, turvallisuuden, työntekijöiden oikeuksien ja tasa-arvon teemoista.
- Lounais-Somalian alueelle perustettiin 200 naisjohtajan verkosto, jonka vaikuttamistyön tuloksena naisille avautui pääsy piirikunnan päätöksentekorakenteisiin.
Laaja osallistuminen on rauhanrakennuksen perusta
Poliittisten päättäjien ohella rauhaa rakennetaan ruohonjuuritasolla kyläyhteisöissä ja arjen tilanteissa. Ratkottavina on esimerkiksi maa- ja omaisuuskiistoja sekä perhe- ja ihmisoikeuksien rikkomuksia, joita sovitellaan osana rauhanprosessia. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa Ulkomaanapu on edistänyt Boman ja Jonglein osavaltioiden alueella yhteisöjen välisten ja sisäisten konfliktien ratkaisua tukemalla naisten ja nuorten rauhankomiteoiden perustamista.
”Naisten komiteoiden työ on johtanut väkivaltaisuuksien selvään vähenemiseen. Lisäksi työ on muuttanut perinteisiä käsityksiä yhteisön johtajuudesta – perinteisesti johtajat ovat olleet miehiä, mutta nyt naisten komitea pyydetään ensimmäisenä paikalle välittämään konflikteja ja ehkäisemään niiden laajenemista”, Tarvainen kertoo. Etelä-Libyassa, Fezzanissa, sovintoa rakennetaan CMI:n tukemissa dialogiryhmissä, joissa on mukana eri heimojen edustajia, tutkijoita ja kansalaisaktiiveja.
Kolumbiassa Suomen Lähetysseura tukee yhteistyössä Kolumbian luterilaisen kirkon kanssa entisten Farc-sissien integroitumista ja sopeutumista takaisin yhteiskuntaan, jotta uusi elämä konfliktin uhrien kanssa olisi mahdollinen. Työssä on mukana noin 300 perhettä. ”Sovinnon rakentamiseen tarvitaan dialogia, anteeksiantoa ja psykososiaalista tukea”, Lähetysseuran Latinalaisen Amerikan aluepäällikkö Arja Koskinen kuvailee. Entiset taistelijat rakentavat nyt teitä ja kalankasvatusaltaita sekä kehittävät kanankasvatusta ja ekoturismia. Lähetysseura tukee myös Luterilaisen maailmanliiton Kolumbian maaohjelmaa, jonka keskiössä on rauhanrakennus. Työssä korostuvat esimerkiksi maaoikeudet ja naisten ja nuorten osallistuminen rauhanprosesseihin. Lähetysseura tekee rauhantyötä myös Syyriassa ja Myanmarissa, jossa se tukee paikallisia dialogiprosesseja.
Yhteisöjen ja ruohonjuuritason toimijoiden rooli konfliktien ratkaisemisessa ja kestävän rauhan rakentamisessa on keskeinen. Kun yhteisöt saavat elää rauhassa, lapset voivat keskittyä koulunkäyntiin ja aikuiset toimeentulon hankkimiseen ja vakaan yhteiskunnan rakentamiseen.
”Kestävä rauha ei tarkoita vain konfliktin päättymistä vaan se edellyttää koko yhteisön mukaan ottamista ja sitoutumista sekä rakenteiden muuttamista sellaisiksi, että ne tukevat eri ryhmien rauhallista yhteiseloa”, Paula Tarvainen sanoo.
Suomen Lähetysseura
Sananvapaus demokratiakehityksen ytimessä
Kansainvälisen Civicus-verkoston The State of Civil Society 2019 -raportin mukaan kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa rajoitetaan merkittävästi 111 maassa – reilusti yli puolessa maailman valtioista kaikilla mantereilla. Vain neljä prosenttia maailman väestöstä asuu maissa, joissa perusoikeudet eli yhdistymis-, kokoontumis- ja sananvapaus toteutuvat. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen on oleellisen tärkeää rauhan rakentamiseksi ja erilaiset näkemykset huomioivan keskustelukulttuurin luomiseksi.
Demokratian toteutuminen edellyttää myös vapaata ja valpasta mediaa sekä osaavia journalisteja. Vuoden 2019 aikana Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes koulutti yhteensä 833 toimittajaa kumppaneidensa kanssa Somaliassa, Tansaniassa, Nepalissa, Myanmarissa, Nicaraguassa, Hondurasissa, El Salvadorissa ja Suomessa.
Koulutusten teemoina olivat muun muassa tasa-arvo, turvallisuus, sananvapaus, journalistiset taidot, ammattietiikka ja työntekijöiden oikeudet. Journalismin laadun kehittämisen lisäksi koulutusten kautta pyritään turvaamaan myös kansalaisten oikeutta luotettavan tiedon saantiin. ”Kansalaiset tarvitsevat kriittistä, puolueetonta tietoa, jotta he voivat harjoittaa demokraattisia oikeuksiaan ja osallistua yhteiskuntien kehitykseen. Moninainen media tuo keskusteluun eri näkökulmia ja antaa äänen myös vähemmistöille”, Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck kertoo.
Kuva:
Kimmo Lehtonen
Luotettavan tiedon välitystä pandemiatilanteessa
COVID-19-pandemian kaltaisessa kriisitilanteessa konflikteille alttiit ja niistä jo entuudestaan kärsivät maat joutuvat kamppailemaan vieläkin kovemmin kriisin aiheuttaman epävakauden torjumiseksi.
”Pandemian aikana luotettavan tiedonvälityksen rooli on korostunut. Erityisesti maissa, joissa media on heikko, väärä ja tunteita herättävä tieto leviää nopeasti”, Auli Starck muistuttaa. Suomalaiset kehitysjärjestöt ovatkin pandemiatilanteessa edistäneet luotettavan tiedon leviämistä toiminta-alueillaan.
Esimerkiksi Somaliassa, Keniassa, Tansaniassa ja Nepalissa Kirkon Ulkomaanapu, Vikes ja Suomen Lähetysseura ovat yhdessä paikallisten kumppaneidensa kanssa hankkineet ohjelma-aikaa radiokanavilta. Radion välityksellä koronaviruksesta ja tartunnoilta suojautumisesta on välitetty oikeaa tietoa ja kannustettu ihmisiä noudattamaan terveysviranomaisten ohjeita.
Somaliassa Ulkomaanavun yhdessä paikallisten kumppaneidensa kanssa välittämät viestit tavoittivat noin 77 500 ja Nepalissa 50 000 ihmistä. Somaliassa paikallisjohtoisen koronaviruksen torjuntatyön tukeminen on poikinut myös tv-lähetyksen, jonka kautta pyritään tavoittamaan paikallisten lisäksi myös muualla maailmassa asuvia somaleja, joiden saattaa olla vaikea löytää luotettavaa tietoa viruksesta omalla äidinkielellään. Tansaniassa Vikes, Tansanian yhteisöradioliitto Tadio, Suomen Podcastmedia ja Suomen Lähetysseura yhdistivät voimansa ja tuottivat neliosaisen podcast-sarjan koronaviruksesta. Nicaraguassa ja El Salvadorissa Vikesin kumppaneina toimivat mediat ja toimittajat ovat aktiivisesti tiedottaneet Keski-Amerikan koronatilanteesta ja keinoista välttää tartunta.
Pandemia on tuonut virtuaaliset työkalut aiempaa vahvemmin myös rauhanvälitystyön keskiöön. Esimerkiksi Libyassa naiset alkoivat nopeasti kokoontua virtuaalisesti ja tuottivat CMI:n tuella tietolehtisen koronapandemiaan varautumisesta. Palestiinassa liikkumisrajoitusten vuoksi etätapaamisiin on totuttu jo aiemmin, mutta pandemian myötä etätyökalujen käyttöä CMI:n työssä tehostettiin entisestään ja järjestettiin 15 virtuaalista dialogityöpajaa.
”Uskomme, että rauhanvälityksessä käytetään tulevaisuudessa enenevissä määrin fyysisten ja virtuaalikokousten yhdistelmää. Yhteydenpito virtuaalisesti auttaa ylläpitämään keskusteluyhteyttä osapuolten välillä silloinkin, kun kasvotusten tapaaminen ei ole mahdollista”, Brummer CMI:stä pohtii.
Kuva:
Esa Salminen
Konfliktien ratkaisu edistää vakautta koko maailmassa
Sekä luonnon että ihmisen aiheuttamat katastrofit ja konfliktit aiheuttavat valtavia haasteita hauraissa valtioissa ja vievät jo aikaansaatua kehitystä taaksepäin. Konflikteista kärsivien ihmisten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta ja väkivaltaisen ekstremismin uhka kasvanut. ”Vaikka aseelliset konfliktit ovatkin yleistyneet, vastakkainen kehitys esimerkiksi Myanmarissa ja Somaliassa osoittaa, että myös positiivinen muutos on mahdollinen”, Tarvainen KUAsta sanoo.
”Tämän päivän konflikteja ei ratkaista sotimalla, vaan kestävä rauha tarvitsee aina poliittisesti neuvotellun ratkaisun. Konflikteilla on tyypillisesti monimutkaisia alueellisia ja kansainvälisiä ulottuvuuksia – paikallisesti leimahtavat konfliktit pysyvät harvoin eristäytyneinä laajemmilta vaikutuksilta. Vuoropuhelu ja rauhanvälitys on todettu tehokkaimmiksi keinoiksi hallita ja ratkaista konflikteja”, Ville Brummer painottaa.
CMI:n mukaan Libyan konflikti on malliesimerkki siitä, miten yhteiskuntien kestävä kehitys Euroopan ulkopuolella hyödyttää myös kaikkia eurooppalaisia. Libyan kestävän rauhan tavoitteet ovat täysin linjassa monien muiden eurooppalaisten ulko- ja sisäpoliittisten tavoitteiden kanssa. Näitä tavoitteita ovat mm. terrorismin ehkäisy, laittoman maahanmuuton hallinta, salakuljetusreittien katkaisu, energiaturvallisuus sekä laajemman turvallisuusympäristön vakauttaminen. Näistä mikään ei ole mahdollista ennen kuin Libyassa saadaan aikaan kestävää rauhaa ja kehitystä. ”Tukemalla Libyan rauhanpyrkimyksiä autamme myös itseämme”, Brummer toteaa.
Suomalaisilla kehitysjärjestöillä paljon annettavaa
Kehitysyhteistyövaroilla tuettu konfliktinratkaisu- ja rauhanvälitystyö luo edellytykset ihmisoikeuksien toteutumiselle ja kehitystavoitteiden, kuten taloudellisen kehityksen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisen, saavuttamiselle. ”Rauhanvälitys on myös kustannustehokas vaihtoehto – se voi tuottaa pienellä investoinnilla merkittäviä tuloksia. Pitkällä tähtäimellä rauhanprosessien ja taloudellisen kehityksen yhdistelmä vaikuttaa positiivisesti myös pakolais- ja siirtolaisliikkeisiin”, Ville Brummer muistuttaa rauhanvälitystyön merkityksestä laajemmassa mittakaavassa.
”Itsenäiset ja riippumattomat toimijat tuovat myös merkittävää lisäarvoa hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen rauhanvälitysponnisteluihin esimerkiksi luomalla kontakteja ja luottamusta sekä käymällä epävirallisia keskusteluja toimijoiden kesken”, Brummer jatkaa.
Suomi on myös lehdistönvapauden edelläkävijöitä. Suomalaisten toimittajien kokemukselle on kysyntää maissa, joissa vapaa media on vasta kehittymässä. ”Suomalaisten journalistien asiantuntemusta voidaan hyödyntää kehitysmaissa, mutta samalla yhteistyö tarjoaa myös suomalaisille toimittajille mahdollisuuden oppia eri mantereilla työskentelevien kollegojensa arjesta. Näin myös median Suomessa välittämä kuva kehityskysymyksistä monipuolistuu”, Starck sanoo.