Kuukautiskuppeja, energiaa säästäviä liesiä ja nuorten omia innovaatioita.
Kehitysjärjestöt etsivät jatkuvasti tapoja tehdä työtä reilumman maailman puolesta entistä vaikuttavammin. Innovaatioiden avulla myös kehitysyhteistyö voi olla entistäkin tehokkaampaa.
”Innovaatiot ovat yksinkertaisesti ratkaisuja, jotka toimivat paremmin kuin ennen. Ne voivat olla esimerkiksi tuotteita palveluita, menetelmiä tai yhteistyötä”, avaa Fingon innovaatioiden ja kehittämisen asiantuntija Mika Välitalo.
Välitalo muistuttaa myös, että yhteisenä päämääränä kehitysyhteistyössä on saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet seuraavan 10 vuoden aikana. Kun resursseja on rajallisesti, tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan entistä paremmin toimivia ratkaisuja.
Nostamme tässä artikkelissa esimerkkejä järjestöjen innovaatioista viime vuosilta.
Kolme nostoa järjestöjen kehitysyhteistön innovaatioista viime vuosilta
- Yli 30 miljoonaa ihmistä sai luotettavaa tietoa koronapandemiasta
- 6 000 nuorta on suorittanut neljän kuukauden kurssin Planin Smartup Factoryssa kehittäen tietoja ja taitojaan
- 1 100 ihmistä osallistui koulutukseen energiaa säästävistä liesistä ja vedenpuhdistusmenetelmästä
Nuoret innovoivat parempaa tulevaisuutta
Plan International Suomi on perustanut Ugandaan ja Etiopiaan Smartup Factory -hubeja, joissa järjestetään neljän kuukauden pituisia kursseja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Niillä nuoret saavat tietoja ja taitoja paikallisten haasteiden ratkaisemiseen, valmiuksia yrittäjyyteen ja oppivat teknologiataitoja. Samalla he saavat ympärilleen kannustavan yhteisön.
Kurssin on käynyt läpi 6 200 nuorta vuodesta 2017 lähtien. Toiminta on laajentunut vuosien varrella, ja nyt Smartup Factory -tiloja on yhteensä 12 – niin kaupungeissa kuin myös syrjäisemmillä seuduilla.
”Tarkoituksena on tuoda innovaatiot kaikkien ulottuville ja löytää nuorten itsensä toimesta ratkaisuja paikallisiin haasteisiin. Innovaatio voi olla esimerkiksi oman yritysmallin kehittäminen”, Planin innovaatioiden ja digitaalisen kehityksen asiantuntija Irena Bakić sanoo.
Bakic vieraili viime vuonna Ugandassa ja tapasi siellä nuoria äitejä, jotka osallistuivat Smartup Factoryyn. Hän kysyi heiltä, mitä toiminta on heille antanut.
”He vastasivat, että nuorina äiteinä heillä ei ole hirveästi mahdollisuuksia palata kouluun tai kouluttautua. Ilmaiset Smartup Factory on tarjonnut heille mahdollisuuden saada uusia taitoja, joilla he pystyvät rakentamaan tulevaisuuttaan ja nousta absoluuttisesta köyhyydestä”, Bakić sanoo.
Planissa tehdään paljon muutakin innovaatioiden saralla. Järjestössä on esimerkiksi kehitetty digitaalista tiedonkeruuta ja johtamista toiminnan tehostamiseksi.
Yksi kuukautiskuppi voi muuttaa paljon
Fida ja suomalainen yritys Lunette tekevät monipuolista terveysyhteistyötä Itä-Afrikassa – yksi osa hanketta on Luneten kehittämä kuukautiskuppi.
Kuppeja esitellään kohdennetusti ja myös lahjoitetaan ihmisille Itä-Afrikassa. Kupit ovat ympäristöystävällisiä, uudelleen käytettäviä, ja ne vähentävät perheiden kuukautissuojiin liittyvä kuluja. Lääketieteellisestä silikonista valmistettu kuukautiskuppi on turvallinen ja helppokäyttöinen. Lisäksi se on helppo voi desinfioida keittämällä.
”Yhteistyössä tavoitteena on win-win-tilanne. Lunette oli tässä tapauksessa viemässä kuukautiskuppia markkinoille Itä-Afrikkaan, mutta heillä ei ollut riittävää osaamista siitä, miten muuttaa kielteisiä asenteita kuukautisterveyden edistämiseksi. Tämä löytyi meiltä ja kumppaneiltamme. Hanke on edistänyt haavoittuvien ihmisryhmien oikeuksia ja elämänlaatua”, sanoo Fidan kehitysyhteistyön ohjelmapäällikkö Anne Haverinen.
Hankkeessa – joka saa valtion Finnpartnership-tukea – koulutetaan väestöä kuukautis-, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä Tansaniassa, Keniassa, Ugandassa ja Kongossa.
”Kaikista palkitsevinta on ollut nähdä tyttöjen ja naisten sekä miesten ja poikien oppivan uusia asioita ja keskustelevan yhdessä kauan vaietuista asioista. Voimme helpottaa häpeää ja kärsimystä, jotka ympäröivät kuukautisia ja muita luonnollisia asioita. Koulutuksella todella voi muuttaa ihmisten elämää”, sanoo Fidan lisääntymis- ja seksuaaliterveyden asiantuntija Suvi Timonen.
Toimeentulo parantunut
Kirkon Ulkomaanapu on tehnyt yhteistyötä Mifuko Oy:n kanssa Länsi-Keniassa. Mifuko tuottaa Reilun kaupan periaatteiden mukaisesti korituotteita työllistäen useita satoja kenialaisia naisia – tukien heitä myös perustamansa säätiön kautta.
Kirkon Ulkomaanapu kutsui Mifukon yrittäjäkaksikon järjestön toiminta-alueelle Turkanan maakuntaan. Järjestö auttoi yritystä löytämään alueelta naisten käsityöryhmiä ja selvittämään logistisia ratkaisuja.
”Nyt ryhmien kautta on parannettu jo yli 200 naisen elinkeinoa ja koulutettu naisryhmille pienyrittäjien taitoja”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun innovaatioiden, yritysyhteistyön ja rakentamisen koordinaattori Pasi Aaltonen ja alleviivaa, että rinnakkainen yhteistyö on parhaimmillaan, kun molemmat osapuolet hyötyvät.
”Mifuko pystyi toteuttamaan elinkeinohankkeen, joka olisi vaatinut meiltä huomattavia panostuksia. Yritys puolestaan löysi alueelta uusia muotoiluelementtejä ja tuotemalleja pysytellen kuitenkin ydinalueellaan.”
Aaltonen uskoo, että vastaava toimintamallin siirto tai monistaminen on tulevaisuudessa yksi tehokkaimmista yritysyhteistyömalleista. Järjestö tekee muutenkin runsaasti työtä elinkeinojen edistämiseksi.
“Kehittämällä elinkeinoja vahvistamme myös Suomen asemaa asiantuntijana ja liiketoiminnan verkostojen rakentajana”, hän sanoo.
Veden puhdistamista ja energiaa säästäviä liesiä
Suomen Lähetysseura koulutti Tansaniassa Kishapun alueella yli 1 100 yhteisön jäsentä energiaa säästävistä liesistä ja SODIS-vedenpuhdistusmenetelmästä muovipullolla.
”Yhteisön perinteinen ruoanlaittotapa kulutti paljon puuta. Uusi liesi hyödyntää lämmön tehokkaasti ja säästää energiaa. Samalla puita hakataan vähemmän, kun niitä tarvitaan ruuanlaittoon vähemmän”, sanoo Lähetysseuran Tansaniasta vastaava kehitysyhteistyökoordinaattori Raija Hurskainen.
SODIS-vedenpuhdistusmenetelmässä taas hyödynnetään auringonvaloa veden puhdistamisessa. Vesi laitetaan tavalliseen läpinäkyvään muovipulloon esimerkiksi talon katolle. Vedestä tulee juomakelpoista auringon UV-säteilyn ja lämmön puhdistaessa sen taudinaiheuttajista. Muovipullon tulee olla menetelmässä kirkas ja vesi täytyy aluksi suodattaa kankaan läpi.
Lähetysseura on myös esimerkiksi kehittänyt kännykkäsovelluksen syrjittyjen ryhmien ihmisoikeustilanteen kartoittamiseen useilla alueilla Nepalissa. Sovelluksella kerättiin tietoja vähemmistöjen oikeuksien toteutumisesta.
”Etsimme kumppaneittemme kanssa jatkuvasti innovatiivisia tapoja toimia, jotta työmme olisi entistäkin vaikuttavampaa ja ympäristön kannalta kestävää. Teemme tätä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja haemme yksinkertaisia ratkaisuja, jotka oikeasti toimivat”, Hurskainen sanoo.
Koronapandemiaan vastataan myös uusilla ratkaisuilla
Myös koronapandemiaan on vastattu kehittämällä uusia ratkaisuja. Viruksen aiheuttamien rajoituksien takia esimerkiksi monien koulunkäynti on keskeytynyt eri puolilla maailmaa ja ihmisten pääsy luotettavaan tietoon viruksesta on ollut rajallista.
Vikes, Suomen Lähetysseura, Tansanian Yhteisöradioliitto ja Suomen Podcastmedia ovat toteuttaneet podcastin, jonka kautta on jaettu luotettavaa tietoa koronaviruksesta ja sen ehkäisemisestä. Tansanian Yhteisöradioliiton mukaan yhteensä kaikki Vikesin kanssa tehdyt opetussisällöt koronapandemiasta ovat tavoittaneet yli 33 miljoonaa kuulijaa.
Myös esimerkiksi Fingo Powerbankin tänä vuonna toteuttamissa kokeilussa haetaan ratkaisuja koronan aiheuttamiin haasteisiin. Järjestöt esimerkiksi kehittävät etäoppimista pakolaisleireillä ja puuttuvat tyttöjen sukuelinten silpomiseen välittämällä tietoa teknologian avulla.
”Koronapandemialla on ollut erittäin laajoja vaikutuksia yhteiskuntiin – monet näistä kokeilusta etsivät ratkaisuja sen aiheuttamiin haasteisiin. Haluamme myös, että kaikki järjestöt voivat oppia kokeiluista”, sanoo Fingo Powerbankin ICT4D asiantuntija Peter Njuguna.
Innovaatioita tärkeä etsiä
Fida Internationalin kehitysyhteistyön asiantuntija Jorma Kuitunen sanoo, että innovaatiot mahdollistavat tavallista laajempaa yhteistyötä ja joustavia, toimivia ratkaisuja. Hän muistuttaa, että koronakriisi ahdistaa vakavasti kehittyvien maiden yhteiskuntia ja taloutta.
”Jotta ihmiset ja yhteisöt selviytyvät kriisistä, on panostettava välittömän avun lisäksi myös yrittäjyyden ja toimeentulon tukemiseen. Innovaatiot ja joustava yhteistyö yritysten kanssa toimivat hyvänä kasvualustana kriisin jälkeiseen tulevaisuuteen”, Kuitunen sanoo.
Planin asiantuntija Irena Bakić painottaa, että uusien ratkaisujen kokeilu ja jatkuva oppiminen kehittää samalla tavalla kehitysyhteistyötä kuin muitakin aloja. Siksi innovaatioita on tärkeä etsiä.
”Innovaatiot kuuluvat ihan kaikille ja esimerkiksi tasa-arvoa on mahdotonta saavuttaa, jos emme kuro sukupuolten välistä digitaalista kuilua umpeen. Tiedämme esimerkiksi nuorten kohdalla sen, että tulevaisuudessa yli 90 prosenttia työpaikoista vaatii digitaalisia taitoja” Bakić sanoo.
Fingo on käynnistänyt keväällä Fingo Powerbank -hankkeen, joka keskittyy innovaatioihin, teknologiaan ja yritysyhteistyöhön. Hankkeessa toteutetaan esimerkiksi koulutuksia, tehdään kokeiluja ja jaetaan tietoa verkossa – tavoitteena lisätä järjestöjen tietoja ja taitoja. Tutustu verkkosivuihimme ja tule mukaan!