Lukemattomia ammatin saaneita nuoria ja toimeentuloaan parantaneita perheitä. Askelia kohti elämiseen riittävää palkkaa.
Suomalaiset kehitysjärjestöt ovat toimineet pitkäjänteisesti työllisyyden ja työntekijöiden oikeuksien puolesta kehittyvissä maissa – köyhyyttä vastaan. Tulokset ovat vaikuttavia, ja juuri nyt tälle työlle on suuri tarve.
Oxfamin selvityksen mukaan koronapandemia voi suistaa jopa 500 miljoonaa ihmistä köyhyyteen. Haurailla alueilla köyhyyden vastaisessa taistelussa voidaan mennä jopa 30 vuotta taaksepäin.
Nostamme tässä artikkelissa esimerkkejä Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) ja Reilun kaupan kehitysyhteistyön tuloksista toimeentulon saralla. Tulokset ovat viime vuosien ajalta.
Sadat nuoret perustaneet yrityksiä
Kirkon Ulkomaanapu keskittyy erityisesti naisten, nuorten ja pakolaisten tukemiseen. Esimerkiksi järjestön neljässä ammatillisessa koulutuskeskuksessa Ugandassa koulutettiin viime vuonna 1 286 nuorta. Heistä 700 on työllistynyt – valtaosa perustamalla oman yrityksen.
”Kehityksen suurin mahdollisuus – ja samalla suurin haaste – on nuorten kasvava määrä kehittyvissä ja hauraissa maissa. Siksi työllistymisen mahdollistava ammattikoulutus on ensiarvoisen tärkeää”, sanoo järjestön oikeus toimeentuloon -teeman vanhempi asiantuntija Ulla Sarasalmi.
Kolme nostoa kehitysjärjestöjen tuloksista työn ja kestävän toimeentulon parissa
- Ugandassa 700 nuorta työllistyi viime vuonna
- Teetyöntekijöiden palkat nousivat Malawissa lähes viidenneksellä
- Uuden lain myötä jokainen filippiiniläinen pääsee valtion sairausvakuutusjärjestelmän piiriin
Kehitysjärjestöjen työ tavoittaa erityisesti kaikista haavoittuvimmissa asemassa olevat ihmiset. Esimerkiksi Nepalissa Kirkon Ulkomaanapu tuki osuuskuntia ja tarjosi paikallisten kumppaniensa kanssa sadoille entisille maaorjille taito- ja yrittäjyyskoulutusta edistääkseen heidän toimeentuloaan. Suurin osa koulutukseen osallistuneista olivat naisia. Toiminta keskittyi pääosin maanviljelyyn ja kotieläintalouteen.
”Osuuskunnat ovat kerryttäneet yhteisöihin yli 600 000 euron pääoman säästöinä ja osuusmaksuina. Uusien taitojen kanssa ne ovat vahva paikallistalouden moottori. Entiset maaorjat ovat nyt pystyneet laajentamaan liiketoimintaansa, ja heidän keskimääräinen tulotasonsa on lähes kaksinkertaistunut”, Sarasalmi sanoo.
”Työn ja toimeentulon luominen on ensisijaisen tärkeää köyhyyden vähentämisessä ja yhteisöjen vahvistamisessa”, Sarasalmi muistuttaa.
Automekaanikon koulutusta Etelä-Sudanissa. Kirkon Ulkomaanavun Ulla Sarasalmi muistuttaa, ettei kaupungistuminen tapahdu irrallaan maaseudusta. Järjestö tekeekin työtä myös maaseutuyhteisöjen elinkeinomahdollisuuksien eteen Kuva: Patrick Meinhardt Kirkon ulkomaanapu
Uusi laki takaa pääsyn terveydenhuoltoon
Monessa maassa työstä saatu palkka ei riitä elämiseen ja myös esimerkiksi ammattiliittoon kuuluminen voi olla vaarallista. Sen takia järjestöt toimivat työntekijöiden oikeuksien eteen muun muassa tukemalla paikallisia ammattiliittoja. Näin toimii myös työelämän ihmisoikeusjärjestö SASK.
”Ammattiliitot ovat pystyneet viime vuosien aikana vaikuttamaan monessa kehittyvässä maassa esimerkiksi työlainsäädäntöön, sosiaaliturvaan ja minimipalkkoihin. Me tuemme heitä tässä työssä. Jos työntekijä saa elämiseen riittävää palkkaa työstään, hän voi esimerkiksi laittaa lapsensa kouluun ja näin köyhyyden kierre saadaan katkeamaan”, sanoo SASKin kansainvälisen toiminnan päällikkö Juha Vauhkonen.
Esimerkiksi Filippiineillä säädettiin viime vuonna ammattiliittojen vaikuttamistyön ansiosta kaksi uutta lakia, jotka parantavat terveysoloja. Äitiysloma on nyt 105 palkallista päivää, kun se aiemmin oli Aasian lyhyin – vain 60 vuorokautta. Lisäksi toinen laki ulottaa valtion sairausvakuutusjärjestelmän koskemaan jokaista kansalaista.
”Ennen uutta lakia puolet filippiiniläisistä ei ollut elinaikanaan tavannut terveydenhuollon ammattilaista”, Vauhkonen toteaa.
Indonesialainen ammattiyhdistysaktiivi Prihanani Boenad kutsuu SASKia tärkeäksi vauhdittajaksi. 
Indonesiassa SASK on tukenut paikallisia ammattiliittoja muun muassa jäsenhankinnassa ja neuvottelutaidoissa. Paikallinen ammattiyhdistysaktiivi ja liittojohtaja Prihanani Boenad kehuu järjestön tukea erittäin tärkeäksi.
“Työntekijöillä on täällä monesti huonot olosuhteet. Ajattelen itse, että pystyn kamppailemaan ainakin oman yhteisöni puolesta – erityisesti naisten oikeuksien eteen. SASK on erittäin tärkeä vauhdittaja työllemme”, Prihanani sanoo.
Palkat nousseet lähes viidenneksellä
Myös Reilu kauppa tukee työntekijöiden oikeuksia kehittyvissä maissa. Järjestön kehitysyhteistyöhanke Malawissa on esimerkiksi tukenut koulutuksilla maan teetyöntekijöiden ammattiliittoa jäsenhankinnassa ja neuvottelutaidoissa.
”Tulokset ovat olleet todella merkittäviä: liiton jäsenmäärä kasvoi viime vuonna 24 prosentilla ja palkat kohenivat 17 prosentilla. Näistä sietää olla iloinen, vaikka pitkä matka on vielä kuljettavana”, sanoo Reilun kaupan ohjelmapäällikkö Teemu Sokka.
Kuva on otettu Ghanasta. Kuva: Nathalie Bertrams Reilu kauppa
Järjestön tarjoaman tuen ansiosta myös esimerkiksi Ghanassa maan banaanityöntekijöiden ammattiliitto onnistui neuvottelemaan uuden työehtosopimuksen. Sen myötä palkat nousivat yli 15 prosenttia. Samalla myös lakkojen kaltaiset työn keskeytykset ovat tippuneet kolmannekseen entisestä ja naisten suhteellinen osuus rekrytoinneissa on kasvanut.
”Koulutuksemme puuttuvat myös yhteiskunnan syrjiviin rakenteisiin. Näin on tapahtunut esimerkiksi Etiopian kukkaplantaaseilla toimivassa hankkeessamme, jonka koulutusten ansiosta vammaisten työmahdollisuudet ovat parantuneet. Koulutukseen osallistunut paikallinen esihenkilö sanoi, että se auttoi ymmärtämään inkluusion tärkeyttä ja arvioi koulutuksen tuovan mukanaan aloitteita asian parantamiseksi”, Sokka sanoo.
Koronapandemiaan vastataan monin tavoin
Koronapandemia on jo nyt asettanut suuria haasteita toimeentulolle erityisesti kehittyvissä maissa. Esimerkiksi Myanmarissa naisten toimeentulo on Kirkon Ulkomaanavun mukaan heikentynyt, kun vaatetehtaat ovat pandemian takia suljettuina. Kasvomaskeille on kuitenkin korkea kysyntä.
”Tukemassamme hankkeessa naisia on koulutettu käsityöammatteihin Rakhinen osavaltiossa. Nyt projektissa vastataan muuttuneeseen tilanteeseen kannustamalla osallistujia kasvomaskien tuotantoon. Naisryhmät valmistivat ja myivät parin ensimmäisen viikon aikana 600 kangasmaskia ja tuotanto on kasvussa”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun Sarasalmi.
Reilu kauppa on vastannut pandemiaan esimerkiksi jakamalla tietoa ja suojavälineitä viljelijöille ja työntekijöille. Lisäksi on panostettu hygieniatuotteiden ja vesipisteiden hankkimiseen sekä esimerkiksi toimeentulomahdollisuuksien laajentamiseen, jotta erityisesti työntekijät selviävät kriisivaiheen yli.
Kuvituskuva Etiopiasta. Kuva: Harald Mohr Reilu kauppa
”Esimerkiksi kukkatilojen työntekijöitä on koulutettu valmistamaan saippuaa, jota he voivat myydä yhteisöissä. Myös tuottajat itse ovat osallistuneet kriisitalkoisiin – muun muassa Ecuadorissa banaanintuottajat ovat jakaneet ylijäämätuotantoa ruoka-apuna paikallisille ihmisille”, sanoo Reilun kaupan Teemu Sokka.
”He voivat hallita omaa elämäänsä”
Kehitysyhteistyön tulokset puhuvat puolestaan. Mutta miksi järjestöjen mielestä heidän toimensa työn ja kestävän toimeentulon eteen kehittyvissä maissa on tärkeää?
Kirkon Ulkomaanavun Sarasalmi muistuttaa, että säällinen työ ja siitä saatava elanto on ihmisoikeus, joka avaa väylän muihin perusoikeuksiin. Yhdessä koulutuksen kanssa se rakentaa paitsi hyvinvointia yksilöille myös tasa-arvoisempaa ja vakaampaa yhteiskuntaa.
”Toimimme ensisijaisesti ihmisten parissa, joille köyhyys ja osattomuus näyttäytyvät ainoana vaihtoehtona. Työmme seurauksena eri tavoin marginaalissa elävät naiset, nuoret ja pakolaiset saavat mahdollisuuden kehittää itseään, yhteisöjään ja yhteiskuntiaan”, Sarasalmi sanoo.
Omai Toka, 46, korjaa riisisatoa Gohnin kylässä Grand Cape Mountin maakunnassa Liberian ja Sierra Leonen rajalla vuonna 2015. Kuva: Ville Palonen Kirkon ulkomaanapu
SASKin Juha Vauhkonen muistuttaa, että toiminta työntekijöiden oikeuksien – esimerkiksi elämiseen riittävän palkan – puolesta on kriittistä köyhyyden vähentämiseksi.
”Ammattiliitot ovat usein työntekijän paras tai joskus jopa ainoa turva. Keskitymme paikallisten toimijoiden tukemiseen, jotta he voivat parantaa työoloja ja myös laajemmin yhteiskuntaa. Yhteiskunnalliset uudistukset ottavat aikansa – niiden eteen täytyy tehdä pitkäjänteistä työtä”, Vauhkonen sanoo.
Reilun kaupan Teemu Sokka muistuttaa, että järjestö puuttuu työllään epäoikeudenmukaisuuksiin.
”Kaupan epäoikeudenmukaisuus perinteisesti syrjii köyhimpiä ja heikoimpia tuottajia. Reilu kauppa antaa kehittyvien maiden viljelijöille ja työntekijöille mahdollisuuden parantaa asemaansa ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Näin ollen tuottajat voivat hallita tulevaisuuttaan ja elää ihmisarvoista elämää”, Sokka sanoo.