Ulkoministeriö myönsi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön, globaalikasvatukseen ja kehitysviestintään 141 miljoonaa euroa vuosina 2019−2020. Tukea sai yhteensä 70 järjestöä.
Olemme nyt julkaisseet visualisoinnin ulkoministeriön rahoittamasta järjestöjen kehitysyhteistyöstä kahden viime vuoden ajalta. Löydät molemmilta vuosilta kaksi visualisointia: kehitysyhteistyön maa- ja sektorikohtaisesti.
Maailmankartalta voit etsiä itseäsi kiinnostavan maan ja sitä klikkaamalla tutkia kyseisessä maassa toimivia järjestöjä ja heidän työtään.
Visualisoinnista selviää, että vuosina 2019−2020 suomalaiset järjestöt toimivat ulkoministeriön tuella yhteensä 63 maassa, joista suurin osa, 28, sijaitsee Afrikassa. Viimeisten kahden vuoden aikana järjestöt tekivät ulkoministeriön rahoittamaa kehitysyhteistyötä eniten Nepalissa, Etiopiassa ja Ugandassa.
Sektorikohtaisesti suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyön suurimmat toimialat olivat rauhan, demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, naisten ja tyttöjen oikeudet sekä työ ja toimeentulo. Toisessa visualisoinnissa voitkin tutkia järjestöjen työtä temaattisesti jaoteltuna: klikkaamalla sektorilaatikoita pääset tutustumaan kansalaisjärjestöjen työhön kullakin toimintasektorilla.
Kun asetat hiiren järjestön nimen päälle, pääset lukemaan tiiviin yleiskuvauksen järjestön toiminnasta. Nimeä klikkaamalla etenet järjestön verkkosivuille ja pääset tutustumaan järjestön toimintaan tarkemmin.
Lisää tietoa suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä löydät myös Järjestöjen työn tuloksia -sivulta. Tänä keväänä ja kesänä julkaisemme sosiaalisen median kanavissamme järjestöjen kehitystuloksia aina keskiviikkoisin – pysy siis kuulolla!
OLEMME julkaisseet visualisointeja järjestöjen kehitysyhteistyöstä myös aiemmin, esimerkiksi vuoden 2018 tiedot löydät täältä. Lisäyksenä aiempiin visualisointeihin nostamme nyt esiin myös järjestöjen Suomessa tekemää työtä eli kehitysviestintää, globaalia kansalaiskasvatusta sekä vaikuttamistyötä.
Konkreettisten kehitysyhteistyöhankkeiden rinnalla on tärkeää vaikuttaa myös poliittiseen päätöksentekoon Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla, jotta päättäjät kantavat vastuunsa globaalin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisessä.
Tärkeä osa järjestöjen työtä on myös viestiä kehityskysymyksistä ja maailmalla tapahtuvasta kehityksestä laajalle yleisölle Suomessa. Järjestöjen globaali kansalaiskasvatus taas kannustaa aktiiviseen maailmankansalaisuuteen ja lisää ymmärrystä siitä, miten jokainen meistä on kytköksissä maailmanlaajuisiin ilmiöihin, kuten köyhyyteen, pakolaisuuteen tai ympäristökatastrofeihin.
Kehitysviestintä, globaali kansalaiskasvatus ja vaikuttamistyö muodostavat yhdessä kehitysyhteistyön kanssa kokonaisuuden, jolla suomalaiset kehitysjärjestöt edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja globaalia oikeudenmukaisuutta.
Järjestöjen painotus kehitysyhteistyön ja Suomessa tehtävän työn välillä vaihtelee järjestöittäin. Esimerkiksi Fingo kattojärjestönä tekee työtään vain Suomessa. Julkaisemme muun muassa Maailman Kuvalehteä ja järjestämme Maailma kylässä –festivaalia sekä Mahdollisuuksien tori -tapahtumia eri puolilla Suomea. Koulutustemme ja hankeneuvontamme kautta tuemme jäsenjärjestöjemme työtä kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi ympäri maailmaa ja vaikutamme päätöksentekijöihin, jotta kehittyvien maiden näkökulmat huomioitaisiin päätöksiä tehtäessä.
VISUALISOINTI kokoaa yhteen tiedot ulkoministeriön myöntämästä hanke- ja ohjelmatuesta, viestintä- ja globaalikasvatustuesta sekä ulkoministeriön EU-rahoitteisille hankkeille myöntämästä kansallisesta osuudesta.
Tiedot pohjautuvat ulkoministeriön rahoituspäätöksiin ja vuosittaisiin myöntöihin. Lisäksi keräsimme ohjelmatukea saavilta järjestöiltä lisätietoa heidän työstään.
Visualisointia tarkastellessa on myös hyvä muistaa, että ulkoministeriö ei ole järjestöjen ainoa rahoittaja eikä kehitysyhteistyö järjestöjen ainoa toimintamuoto. Luvuissa eivät näy esimerkiksi järjestöjen merkittävä omarahoitus kehitysyhteistyöhön, kansainvälisiltä rahoittajilta saatu rahoitus, eivätkä monet yksittäisten kummien avulla toimivat järjestöt. Myös suomalaisia julkisia rahoittajia on useita: esimerkiksi kansalaisjärjestöjen globaalikasvatusta rahoitetaan ulkoministeriön ohjelmatuen sekä viestintä- ja globaalikasvatustuen lisäksi muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta sekä Ympäristöministeriöstä.