Kehitysjärjestöiltä vahva tuki: Ulkoministeriön tulee laatia toimintalinjaus talouden vahvistamisesta ja yritysten osallistamisesta

Kehitysjärjestöt kannustavat ulkoministeriötä laatimaan uuden toimintalinjauksen liittyen kehittyvien maiden talouden vahvistamiseen ja yksityisen sektorin osallistamiseen kehitysyhteistyössä. Linjauksen laatimista suositeltiin ulkoministeriön toissa viikolla julkaisemassa evaluointiraportissa.  

Fingon vaikuttamisen johtaja Annika Launiala arvioi, että uusi toimintalinjaus vahvistaisi ulkoministeriön strategista johtamista ja johdonmukaisuutta. Ennen kaikkea se vahvistaisi kehitysyhteistyön tuloksellisuutta yksityisen sektorin osalta ja edistäisi samalla ketään ei jätetä jälkeen -periaatteen (Leave No One Behind) toteutumista. 

“Linjaus olisi todella tervetullut. Se selkeyttäisi pitkään vallinnutta epäselvyyttä siitä mitä Suomi haluaa kehitysyhteistyössä saavuttaa talouden vahvistamisella ja tukemalla yksityistä sektoria, ja millä keinoilla. Linjaus auttaisi parhaimmillaan myös siilojen purkamisessa ja kumppanuuksien luomisessa, jos siinä määriteltäisiin selkeästi eri toimijoiden vahvuudet, roolit ja vastuut ”, Launiala sanoo.  

Kuten evaluaatiossakin todetaan, uudessa toimintalinjauksessa on Launialan mukaan keskeistä kirjoittaa auki tavoitteet köyhyyden vähentämiselle.  

”Lisäksi linjauksessa tulisi määritellä kriteerit ja toimintaperiaatteet sille, miten yksityinen sektori toimii kehittyvissä maissa aikaansaadakseen kehitysvaikutuksia. Parhaimmillaan vastuullisesti toimivat yritykset voivat saada liiketoiminnallaan aikaan merkittävää muutosta yhteiskunnassa”, Launiala sanoo.  

Tammikuun lopulla julkaistu evaluointiraportti arvioi, miten Suomen tuki on vaikuttanut talouden vahvistamisessa, työpaikkojen luomisessa ja toimeentulon parantamisessa kumppanimaissa. Kehitysyhteistyöllä on saavutettu raportin mukaan monia menestystarinoita. Strategiseen johtamiseen liittyy kuitenkin puutteita, eikä talouden vahvistamisen ja yksityisen sektorin yhteistyön muotoja ole tähän mennessä määritelty riittävän hyvin.  

Kokonaisvaltainen ja käytännönläheinen toimintalinjaus vastaisi raportin mukaan osaltaan haasteisiin. Linjauksen rinnalle raportissa suositellaan ohjeistuksen ja periaatteiden laatimista yksityisen sektorin rahoitusinstrumenteille – tavoitteena vahvistaa tuloksellisuutta ja johdonmukaisuutta.

Evaluointiraportti: Suomen tuki kumppanimaiden talouden vahvistamiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja toimeentulon parantamiseksi

Järjestöjen ja yritysten yhdenvertainen osallistaminen tärkeää 

Launiala kannustaa ulkoministeriötä kuulemaan ja osallistamaan linjauksen laadinnassa niin järjestöjä kuin yrityksiäkin. Linjauksen laatiminen tarjoaa hänen mukaansa mahdollisuuden lisätä ymmärrystä, vähentää vastakkainasettelua ja tuoda yhteen toimijoita, jotka työskentelevät samojen asioiden puolesta.   

”Lisäksi prosessin kautta voi sitouttaa eri tahoja toteuttamaan linjausta. Kukaan ei halua linjausta, jota ei toimeenpanna tai johon ei olla sitouduttu”, Launiala sanoo.  

Hän muistuttaa, että yritykset ja järjestöt ovat Suomessa vielä etäällä toisistaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden  saavuttaminen vaatii kuitenkin kaikkien osallistumista ja sektorien välistä yhteistyötä. 

Entä mitä annettavaa järjestöillä on linjauksen laadinnassa? 

”Vuosikymmenien kokemus ja opit kehittyvistä maista: olosuhteista, kumppanuuksien rakentamisesta paikallisten toimijoiden kanssa, ihmisoikeuksien edistämisestä ja tulosten aikaan saamisesta. Järjestöt ovat ammattilaisia kehittyvissä maissa toimimisen suhteen. Tämän kokemuksen ja oppien tuominen linjauksen laadintaan on todella tärkeää”, Launiala sanoo.