Mitä olet tehnyt ennen Fingoa?
”Fingoon siirryin ulkoministeriöstä, jossa toimin innovaatioiden ja digitaalisen kehityksen neuvonantajana. Sitä ennen työskentelin Suomen Unicefilla kansainvälisen vaikuttamis- ja ohjelmatyön päällikkönä.
Olen tehnyt pitkää ja monipuolista työuraa kehitysyhteistyön ja globaalien kysymysten parissa niin kansalaisjärjestössä, YK:ssa kuin valtionhallinnossakin. Yksityisellä puolella olen työskennellyt myös konsulttifirmassa kehitysyhteistyön toimialalla.
Työni on vienyt minut erityisesti Afrikkaan, jossa olen työskennellyt pidempään Malawissa, Ruandassa, Ugandassa ja Egyptissä.
Kaikkia näitä tehtäviä yhdistävä punainen lanka on ollut niiden linkittyminen eriarvoisuuden vähentämiseen ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseen. Tulokulmat ovat vain olleet erilaisia.
Koulutukseltani olen kulttuuriantropologi, mikä saattaa selittää sitä, että tarkastelen maailmaa juuri sosiokulttuuristen tekijöiden, ympäristön ja ihmisten näkökulmasta. Minulle on tärkeää ymmärtää niitä moninaisia näkökulmia, joita eritaustaisilta ihmisiltä löytyy.”
Mikä toi sinut Fingoon?
”Olen huomannut, että vaikuttamistyössä yksittäinen järjestö voi tehdä vain rajallisesti. Siksi etenkin vaikeissa asioissa on tehtävä yhteistyötä.
Tämän vuoksi haluan johtaa vaikuttamistyötä juuri Fingossa. Kattojärjestönä Fingo pystyy tuomaan yhteen sen moninaisten jäsenjärjestöjen muodostaman kehitysjärjestöjen kentän, ja auttamaan näin näkemään asioiden ison kuvan.
Vaikuttamistyön voima syntyy yhteistyöstä, jonka Fingo voi mahdollistaa.”
Mitä teemoja haluat itse painottaa Fingon vaikuttamistyössä?
”Keskeisimpänä megatrendinä pidän ilmastonmuutosta. Se on ehdottomasti yksi suurimpia uhkia ja haasteita koko ihmiskunnalle, eikä sitä voi panna syrjään.
Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen. Resurssien niukkuus, kuten ruuan ja veden puute, on nähtävissä jo nyt.
Toinen tärkeä teema, johon haluan keskittyä, on kestävä talous. Talouden kestävyydellä on suurta vaikutusta eriarvoisuuteen.
Ihmisen halu jatkuvasti vaurastua sekä vaurauden epätasainen jakautuminen maailmassa ovat teemoja, johon meidän on laitettava enemmän paukkuja.
Tulee muistaa, että näillä megatrendeillä on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja eriarvoisuuteen ja siten ihmisoikeuksiin ja niiden toteutumiseen. Meidän on katsottava isoa kuvaa ja nähtävä, että nämä teemat ovat vaikutuksissa toisiinsa.
Korona-epidemia on paljastanut nämä keskinäisriippuvuudet, eikä maailma tule olemaan epidemian jälkeen enää entisensä.”
Millaista kehitystä haluaisit nähdä Suomen politiikassa suhteessa globaaliin etelään?
”Toivon Suomen kiinnittävän huomiota kehityspolitiikassaan kestävän kehityksen ja talouden väliseen suhteeseen.
Miten voidaan tukea sitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat maat pääsevät kiinni kehitykseen sekä huomioida monien maiden sisäinen eriarvoisuus mutta samalla taata, että tuo kehitys on kestävää?
Toinen johdonmukaisuuden pohdinnan paikka on arvopolitiikassa. Suomen ja globaalin etelän välisessä työssä on tapahtunut murros, kun Kiina on siirtänyt vaikuttamisensa painopistettä Afrikkaan. Toisin kuin Suomi ja muut Euroopan maat, Kiina ei pyri arvopohjaisuuteen.
Itse olen sitä mieltä, että Suomen on vankasti pysyttävä ihmisoikeuksien puolustamisen kannalla. Suomen tulee kantaa osansa globaalista vastuullisuudesta ja jatkaa pitkäjänteisesti kehittyvien maiden tukemista.
Vastuunkantamisen tulee näkyä myös siten, että Suomi pyrkii systemaattisesti lievittämään niitä moninaisia negatiivisia seurauksia, joita koronakriisillä on ihmisten hyvinvoinnille kehittyvissä maissa.”
Missä näet Fingon viiden vuoden päästä?
”Fingo on vielä nuori järjestö ja hakee luonnollisestikin vielä omaa identiteettiään ja paikkaansa kattojärjestönä.
Sillä on kuitenkin jo vahva rooli edunvalvojana järjestökentällä, osaamisen vahvistajana ja vaikuttajana.
Lisäksi myös Fingon täytyy itse muistaa uudistua ajassa.”
Mitä vinkkejä sinulla on etätyöskentelyyn?
”Sanoisin, että tärkeintä on pysyä etätyöskentelystä huolimatta päivittäin työkavereiden kanssa yhteyksissä; pitää esimerkiksi yhteisiä aamukahveja.
Lisäksi on kiinnitettävä huomiota oman työn ja päivärytmin jaksottamiseen poistumalla ruudun ääreltä tekemään aina välillä jotain muuta. Kannattaa siis hyödyntää myös etätyön tuomia mahdollisuuksia.
Toivonkin, että tämä poikkeustilanne lisää tulevaisuudessa etätyön tekemistä myös normaalioloissa. Tärkeintä pitäisi olla tuloksellisuus, ei se että istuu toimistolla pitkän päivän.”