Torstain aamukahveilla oli paikalla lähes 70 osallistujaa eri puolilta Suomea, niin järjestökentältä, valtionhallinnosta, kunnista, tutkimuskentältä, oppilaitoksista kuin esimerkiksi vapaasta sivistystyöstä. Kaikkia toimijoita yhdisti tarve ja halu vahvistaa yhteistyötä ja löytää keinoja edistää YK:n Agenda 2030:n alatavoitteen 4.7 mukaista oppimista.
Tavoitteen 4.7:n mukaan kaikilla oppijoilla tulisi olla vuoteen 2030 mennessä – noin yhdeksän vuoden kuluttua – riittävät tiedot ja taidot edistää kestävää kehitystä. Näitä tietoja ja taitoja ovat esimerkiksi ihmisoikeuksien tuntemus ja kunnioitus sekä maapallon luonnonresurssien rajallisuuden ymmärtäminen. Nämä globaalit kansalaistaidot kuuluvat kaikille ja tavoite viittaakin laajasti kaikkiin ikäluokkiin ja elinikäiseen oppimiseen. Suomi on sitoutunut tavoitteen toteuttamiseen, mutta toistaiseksi keinot sen edistämiseksi ovat olleet riittämättömiä.
Transformatiivinen oppiminen keskeisessä roolissa
Aamukahvien alustukset ja keskustelu rakentuivat tällä kertaa transformatiivisen oppimisen ympärille. Aihe valikoitui ensimmäisessä tapaamisessa, jolloin osallistujat nostivat teemoja, joiden äärelle on tärkeää yhdessä pureutua.
”Tavoitteessa 4.7. on ensimmäistä kertaa YK:n historiassa noteerattu kasvatuksen ja sivistyksen merkitys kestävän kehityksen toteutumiselle. Transformatiivinen oppiminen on keskeisessä roolissa, kun tavoittelemme muutosta ihmisten käyttäytymisissä ja asenteissa ja luomme edellytyksiä koko Agenda 2030:n saavuttamiselle”, aamukahvien alustaja Fingon kestävän kehityksen johtajan Rilli Lappalainen kiteytti.
Perinteinen oppiminen keskittyy tietoihin ja taitoihin, joiden avulla voimme toimia nykyisessä järjestelmässä. Transformatiivinen oppiminen puolestaan kyseenalaistaa olemassa olevia järjestelmiä, ja sitä, ovatko ne hyödyllisiä planeetalle ja ihmiskunnalle. Pienryhmissä käytiin keskustelua eri toimijoiden roolista ja merkityksestä transformatiivisen oppimisen edistämisessä.
”Formaalin koulujärjestelmän haaste on se, että se toisintaa nykyistä yhteiskuntaamme ja sen päämääriä. Sen takia nonformaalin ja informaalin sektorin, esimerkiksi järjestöjen ja vapaan sivistystyön, rooli on aivan keskeinen”, kuvasi tilaisuuden toinen alustaja OKKA-säätiön asiantuntija Erkka Laininen.
Aamukahvit tarjosivat tilan jakaa sitä työtä, mitä Suomessa eri sektoreilla jo tehdään yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi oppimisen avulla. Samalla etsittiin yhdessä keinoja, joiden avulla asiaa voi edistää laajemmin koko yhteiskunnan tasolla.
”Tarvitsemme tavoitteellisuutta ja lisää hyvien käytäntöjen ja osaamisen jakamista niin paikallisesti, kansallisesti kuin globaalistikin. Toisaalta myös esimerkiksi sitä, että tuetaan kasvattajien, opettajien ja sivistysalan ammattilaisten osaamista”, summasi yksi pienryhmistä käymäänsä keskustelua.
”Haasteena on se, ettei meillä ole yhteistä suunnitelmaa, joka kokoaisi tavoitteet ja toimenpiteet yhteen. Vaikka kestävän kehityksen tietojen ja taitojen edistämiseksi tehdään jo valtavan paljon, kokonaiskuvaa on hankalaa hahmottaa ja välillä toimet saattavat olla päällekkäisiä, tai johonkin kohtaan jäädä aukko”, pohti toinen pienryhmä.
Aamukahvit vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistajana
Viidestä tilaisuudesta muodostuva aamukahvisarja käynnistyi toukokuussa. Aamukahvit tuovat ihmisiä yhteen eri tahoilta ja tekemisen tasoilta. Mukana on huimat 130 alan asiantuntijaa, jotka ovat ilmoittautuneet mukaan prosessiin yhteisen päämäärän vuoksi.
Aamukahvien tavoitteena on toimia tilana keskustelulle, verkostoitumiselle ja keinojen tunnistamiselle. Idea aamukahvien järjestämiselle nousi tarpeesta vahvistaa kestävän kehityksen kasvatuksen ja alatavoitteen 4.7 parissa toimivien vuoropuhelua ja yhteistyötä. Ulkoministeriön syksyllä 2020 teettämän viestintä- ja globaalikasvatustuen evaluointi nosti myös vahvasti esiin tarpeen kehittää toimia, joilla voidaan vahvistaa sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja strategista otetta. Seuraavat kolme aamukahvitilaisuutta järjestetään syksyn 2021 aikana. Aamukahvisarja on tarkoitettu kaikille teeman parissa toimiville kansalaisjärjestöistä, valtionhallinnosta, tutkimuksen, kasvatuksen ja yritysvastuun kentiltä sekä muilta sektoreilta.