Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen asetti komissiolle kunnianhimoisen tavoitteen luonnostella Euroopan vihreän kehityksen ohjelma virkansa ensimmäisen sadan päivän aikana.
Nämä ensimmäiset sata päivää vierähtivät ohi jo reilut kaksi viikkoa sitten. Tänään 24.3. päiviä on vierähtänyt tarkalleen 115.
Mistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa on kyse ja onko komissio saavuttanut tavoitteensa?
Mikä ihmeen vihreän kehityksen ohjelma?
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, European Green Deal, on valtava toimenpidepaketti, jolla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja vauhdittamaan Euroopan unionin sopeutumistoimia.
Ohjelman tavoitteena on unionin päästöjen vähentäminen ja kestävään vihreään talouteen siirtyminen. Ohjelma edellyttää laajoja toimia eri sektoreilla ja politiikan aloilla.
Ohjelmaan kuuluu 10 teemaa: puhdas energia, kestävä teollisuus, puhtaampi rakentaminen, kestävät liikennemuodot, luonnon monimuotoisuuden suojelu, elintarvikeketjujen ja ruokajärjestelmien kestävyys, ympäristön pilaantumisen torjunta, ilmastokestävyyden huomioiminen kaikessa politiikassa, vihreän diplomatian edistäminen maailmanlaajuisesti sekä Euroopan unionin ilmastolaki.
Tekemistä siis riittää. Jokaisesta teemasta komissio luonnostelee toimenpidesuunnitelman, strategian tai lakialoitteen.
Luonnokset avataan julkiselle arvioinnille sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Jokaisella kansalaisella on siis halutessaan mahdollisuus vaikuttaa näitä teemoja koskevaan EU-tason politiikkaan.
Miksi ohjelma on niin tärkeä ja miten se koskettaa meitä?
Ajatellaanpa vaikka pistorasiasta tulevaa sähköä, pelloilla kasvavaa ruokaa, Suomen kaunista luontoa, ympäröiviä taloja ja tapoja liikkua paikasta toiseen.
Muiden muassa kaikki nämä arkiset asiat liittyvät EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on nimittäin taata, että monet arvostamamme asiat ovat jatkossakin saatavissa ja käytettävissä, mutta kestävästi luontoa ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.
EU:n strategiat, toimenpiteet ja lait edellyttävät jäsenvaltioita toimimaan niiden mukaisesti. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma koskettaa siten kaikkia jäsenmaiden kansalaisia, myös kaikkia suomalaisia. Nyt neuvotellaan yhteisestä tulevaisuudestamme.
Miksi ohjelmaa pitää suunnitella yhdessä kehittyvien maiden kanssa?
Euroopan unionin toimet eivät tapahdu tyhjiössä, vaan niillä on myös vaikutuksia Euroopan rajojen ulkopuolella.
Euroopan päästöt vaikuttavat koko maapallon ilmakehään ja ilmaston muuttumiseen. Euroopan kauppapolitiikka ohjaa, mitä tuomme Euroopan unioniin ja mitä viemme kolmansiin maihin. Euroopan vihreä diplomatia hahmottelee riman korkeutta myös muiden maiden ilmastotoimille.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin näkyvät voimakkaimmin kehittyvissä maissa. Ilmastonmuutoksesta kärsivät maailman köyhät, jotka ovat vähiten vaikuttaneet ilmastonmuutoksen syntyyn ja joilla on heikoimmat mahdollisuudet sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
Siksi ilmastonmuutos on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys. Ei ole oikein, että Euroopan unioni jatkaa kehittymistään muiden maiden kustannuksella.
Näistä syistä yhteistyön tulisi olla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kulmakivi. EU:n tulisi rakentaa sellaista kumppanuutta eri maiden kanssa, jossa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioitetaan, ja joka vahvistaa kehittyvien maiden kykyä luoda omia vihreän kehityksen strategioitaan. Kumppanuuden ei myöskään tulisi lisätä köyhyyttä tai maiden välistä eriarvoistumista.
Tasavertaisella kumppanuudella voidaan myös tukea paikallisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Samalla voidaan tukea kehittyvien maiden kykyä ennakoida ja hallita ympäristökatastrofeja muun muassa tieteellisen tutkimuksen ja digitaalisten työkalujen avulla.
Kun ratkaisut rakennetaan yhdessä, ne ovat todennäköisemmin paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia ja ahkerassa käytössä myös tulevaisuudessa.
Mitkä toimenpiteet, strategiat ja lakialoitteet on jo julkaistu?
Uusi komissio on selvästi asettanut ilmastopolitiikan yhdeksi prioriteeteistaan. Komissio on esitellyt vihreän kehityksen ohjelman, toimenpiteiden rahoitussuunnitelman sekä ohjelmaa tukevan Afrikka-strategian.
Komissio on julkaissut myös luonnokset Euroopan ilmastolaista ja kiertotalouden toimintasuunnitelmasta. Lisäksi eurooppalaisen ilmastosopimuksen luonnos on julkisesti kommentoitavana toukokuun 27:nteen päivään asti.
Ilmastosopimuksen tarkoituksena on ohjata yhteistyötä EU:n sisäisesti ja tuoda yhteen eri toimijoita: yrityksiä, kansalaisia, kuntia ja valtioita.
Seuraavaksi komissio julkaisee kestävän elintarviketuotannon strategian, eli Pellolta pöytään -strategian, sekä biodiversiteettistrategian. Näiden aikataulu kuitenkin myöhästynee Euroopan koronatilanteen vuoksi.
Kokonaisuutena sadan päivän virstanpylväs oli kenties liian kunnianhimoinen tavoite. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ei kehitellä hetkessä. Todennäköisemmin touhussa menee koko tämä vuosi ja osiltaan myös vuosi 2021.
On ymmärrettävää, että aikaa kuluu, kun valtava instituutio kehittelee valtavaa toimenpidepakettia.
Aikaa ei kuitenkaan ole, sillä ilmastonmuutos ei odota.
Lue Fingon kannanotto Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta.