Teksti on julkaistu aikaisemmin SOS-Lapsikylän sivuilla.
Vuosina 2017–2020 toteutetun hankkeen tavoitteena oli vähentää köyhyyttä sekä parantaa naisten ja lasten oikeuksia. Hanke pyrki kehittämään naisten taitoja ja osaamista toimeentulon parantamiseksi, edistämään lapsiystävällisiä kasvatusmenetelmiä sekä puuttumaan epätasa-arvoisiin rakenteisiin.
Hankkeen tavoitteita edistettiin esimerkiksi
- parantamalla huoltajien ja lasten toimijuutta,
- järjestämällä koulutusta ja työpajoja muun muassa maanviljelytekniikoista ja taloushallinnosta, sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, HIVistä ja AIDSista sekä lasten hoivaan ja suojeluun liittyvistä teemoista
- lisäämällä tietoisuutta naisten ja lasten oikeuksista yhteiskunnan eri tasolla,
- sekä vahvistamalla paikallisten instituutioiden ja yhdistysten toimintaa.
Edistämällä naisten oikeuksia, myös lasten hyvinvointi paranee
Kehitysaskeleista huolimatta naiset ja lapset kohtaavat edelleen monenlaisia haasteita Tansaniassa. Tällaisia ovat esimerkiksi väkivalta, lapsiavioliitot, teiniraskaudet, koulupudokkuus, sukupuoleen perustuva syrjintä ja väkivalta sekä peruspalvelujen puutteellisuus. Naisten ja lasten oikeudet ovat yhteenkietoutuneita, sillä naisten voimaannuttaminen edistää tutkitusti myös lasten hyvinvointia. Tämä oli myös Mufindin hankkeen lähtökohtana.
Hankkeen piirissä olleista 250 haavoittuvassa asemassa olevasta naisesta 237 kerrytti hankkeessa uusia taitoja ja osaamista, jotka mahdollistavat paremman toimeentulon ja lapsiystävällisemmän kasvuympäristön. Naisilla on yhteensä 928 lasta, joiden hyvinvointia huoltajien parantunut asema edistää.
Paikallisten toimijoiden vahvistaminen on avain kestävään muutokseen
Vaikuttamistyö yhteiskunnan eri tasoilla oli keskeistä Mufindin hankkeessa. Hankkeen loppuarviointi osoittaa, että työ on tuottanut tulosta: ainakin 60 valtuutettua on ryhtynyt pitämään hankkeen teemoja esillä kunnallispolitiikassa. Lisäksi aluehallinto on nostanut sosiaalipalveluiden budjettia 60 %, 25 miljoonasta Tansanian shillingistä 40 miljoonaan shillinkiin. Tällaiset rakenteelliset muutokset ovat tärkeitä saavutuksia kehitysyhteistyössä.
Yksi hankkeen merkittävistä saavutuksista on myös 16 paikallisyhdistyksen vahvistaminen sekä Mufindin paikallisyhdistysten verkoston perustaminen. Paikallisyhdistykset ovat hankkeen myötä entistä sitoutuneempia ajamaan lasten ja naisten oikeuksia. Lisäksi naiset ja lapset kokevat oman osallisuutensa parantuneen ja elinympäristön muuttuneen heille suotuisammaksi – hankkeen alkaessa tyytyväisyys elinympäristöön oli 40 %, kun hankkeen päättyessä vastaava luku oli 92 %.
Ruokaturvan ja toimeentulon parantuminen näkyy lasten hyvinvoinnissa
Hankkeen myötä naisten kyky huolehtia lasten perustarpeista on parantunut merkittävästi. Suurin osa pystyy nyt huolehtimaan lasten riittävästä ravinnonsaannista ja koulunkäynnin kuluista. Niiden perheiden osuus, jotka pystyvät tarjoamaan lapsille kolme ateriaa päivässä, nousi 19 prosentista 74 prosenttiin. Yksi merkittävä ruokaturvaan ja toimeentuloon vaikuttava tekijä on maanviljelyn tehostuminen – vuonna 2020 maissia pystyttiin tuottamaan 6 säkkiä aiemman 2 säkin sijaan.
Hankkeen piirissä olleiden kotitalouksien kuukausittaiset tulot nousivat hankkeen aikana 333 %, 48 000 Tansanian shillingistä (17 eurosta) 160 000 shillinkiin (64 euroon). Parantuneen toimeentulon ansiosta yhä useampi lapsi saa koulutuksen, kun huoltajien ei tarvitse karsia koulunkäynnin kuluista. Myös koulupudokkuus on vähentynyt lasten riittävän ravinnonsaannin ja terveydenhuollon myötä.
“Ennen projektia en tiennyt, mitä minulle tapahtuu seuraavina päivinä. Lapseni ja minä kärsimme usein ruokapulasta ja meillä oli vaikeuksia selvitä lasteni koulutukseen liittyvistä kuluista. — Hankkeen myötä olen toiveikas lapsieni tulevaisuudesta. Tällä hetkellä pystyn tarjoamaan lapsilleni kolme ateriaa päivässä ja minulla on varaa lasteni peruskoulutukseen ja sairaanhoitokuluihin”, kuvailee yksi Hankkeen osallistuja.
Yhteistyö edistää naisten asemaa
Hanke paransi myös yhteisön jäsenten keskinäistä yhteistyötä. Hankkeen piirissä olleista naisista 220 muodosti naisten ryhmiä, jotka onnistuivat kehittämään keinoja toimeentulon parantamiseksi – Kikombon naistenryhmä on tästä oiva esimerkki. Ryhmän jäseniä on koulutettu yrittäjyydestä, taloudenpidosta, säästämisestä, vanhemmuudesta ja lapsen oikeuksista. Kikombon naisten ryhmää on myös tuettu rekisteröitymään viralliseksi paikallisyhdistykseksi, jotta se voisi saada valtion lainoja toiminnan kehittämiseen. Tulevaisuudessa toimintaa on tarkoitus laajentaa maanviljelystä paperipussien ja saippuan tekemiseen. Naisten mukaan heidän itseluottamuksensa on parantunut, ja he uskaltavat puhua oikeuksiensa puolesta.
Onnistumisia ja oppia tulevaan
Mufindin hanke onnistui siis saamaan aikaa muutosta ja parantamaan haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja lasten oikeuksia ja hyvinvointia. Lisäksi hankkeesta saatiin tärkeitä oppeja tulevaan. Päättyneestä Mufindin hankkeesta saatuja tietoja hyödynnetäänkin tänä vuonna alkaneessa SOS-Lapsikylän kehitysyhteistyöhankkeessa, jota toteutetaan hieman laajemmalla alueella Tansaniassa. Mufindin hankkeen aikana huomattiin, että nuorten tyttöjen ja äitien oikeudet ja hyvinvointi ovat viime vuosina heikentyneet ja jääneet liian vähälle huomiolle Tansaniassa. Siksi tänä vuonna alkanut hanke kiinnittää erityistä huomiota juuri näihin ryhmiin ja heidän oikeuksiinsa.