Fingo teetti keväällä 2021 selvityksen kestävän kehityksen rahoitusarkkitehtuurin nykytilasta ja tulevaisuuden trendeistä (latauslinkki sivun lopussa). Selvitys osoitti, että rahoitusympäristö on muuttumassa merkittävällä tavalla. Kilpailu tulee kiihtymään, mutta järjestöille tarjolla on myös uusia mahdollisuuksia.
Kehittyvien maiden rahoitusvaje kasvussa
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii vuosittain arviolta 5000–7000 miljardia dollaria. Kehittyvien maiden rahoitustarve tästä on noin 3900 miljardia dollaria. Jo ennen COVID-19-pandemiaa kehittyvien maiden vuosittaiseen rahoitustarpeeseen jäi 2500 miljardin lovi.
Pandemia on edelleen vähentänyt kehittyviin maihin odotettavissa olevaa vuosittaista rahoitusta noin 700 miljardia dollaria, ja vastaavasti kasvattanut tarvetta lisärahoitukselle 1000 miljardia. Aiempi 2500 miljardin rahoitusvaje saattaa siis kasvaa jopa 4200 miljardiin, mikä tarkoittaa 70 prosentin kasvua.
Toisaalta selvityksessä nostetaan esiin, että vain noin prosentti vuodessa (4 000 miljardia dollaria) pankkien, instituutionaalisten sijoittajien ja varainhallintayhtiöiden hallinnoimista rahavaroista riittäisi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen kehittyvissä maissa.
Vain prosentti vuosittaisista rahavaroista riittäisi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen kehittyvissä maissa.
Rahoitusta kohdennettava voimakkaasti kestävän kehityksen edistämiseen
2000-luvulla ulkoiset rahoitusvirrat kehittyviin maihin ovat kasvaneet merkittävästi. Joka tapauksessa kansalliset verotulot ovat laajin rahoituksen lähde myös kehittyvissä maissa. Toki verotulojen ja ulkoisten rahavirtojen suhde vaihtelee maan tulotason perusteella. Kehittyviin maihin kohdistuvilla rahoitusmarkkinoilla on mukana yhä enemmän julkisia ja yksityisiä toimijoita sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla, ja myös uusia rahoitusinstrumentteja kehitetään jatkuvasti lisää.
Perinteiset rahoittajat, kuten avunantajamaat ja kansalliset kehitysrahoitusyhtiöt, pohjoismaiset monenkeskiset rahoittajat, EU ja Euroopan sekä kansainväliset kehityspankit, YK-organisaatiot ja hyväntekeväisyysjärjestöt ovat saaneet rinnalleen varainhallintayhtiöitä, sijoituspankkeja, kohdemaiden kansallisia kehityspankkeja, keskuspankkeja, valtioiden rahastoja, eläkerahastoja, vakuutusyhtiöitä ja pörssejä. Myös uudet avunantajamaat, kuten Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka kasvattavat jatkuvasti rahoitustaan kehittyviin maihin.
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii paitsi lisää riihikuivaa rahaa, myös rahoituksen kohdentamista aiempaa vahvemmin kestävän kehityksen tukemiseen. Monipuolistuvassa rahoitusmarkkinassa on erityisen tärkeää huomioida, että köyhemmille maille on tarjolla riittävästi oikeanlaista rahoitusta, ja rahoituksessa noudatetaan ”ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen” -periaatetta.
Rahoitusmekanismit muutoksessa
Sekä perinteisillä että uusilla rahoittajilla on tuoreita aloitteita ja rahoitusinstrumentteja kestävän kehityksen tavoitteiden rahoituksen kasvattamiseksi. Esimerkiksi YK:n kehitysohjelma UNDP:llä on SDG Impact -aloite, jonka tavoitteena on kiihdyttää investointeja kehittyviin maihin, Hollannilla ODA- ja muuta rahoitusta sisältävä ilmasto- ja kehitysrahasto (The Dutch Fund for Climate and Development, DFCD) ja valtioiden keskuspankeilla Network for Greening the Financial System -verkosto, joka muun muassa tukee pääoman hankkimista vihreisiin ja vähähiilisiin investointeihin. Myös Suomen pankki on mukana verkostossa.
Niin ikään Euroopan unioni kehittää vahvasti rahoitusmekanismejaan. Esimerkiksi Global Europen (valmisteluvaiheessa nimellä NDICI:n (Neighbourhood, Development and International Co-operation Instrument) investointikehys voisi yhdessä yksityisen sektorin kanssa ja vipuvaikutuksen ansiosta mahdollisesti kanavoida yli 500 miljardia investointeihin kehittyville markkinoille vuosina 2021−2027.
Yleismaailmallinen kehitysrahoituksen muutostrendi näkyy myös Suomessa. Ulkoministeriön vuonna 2016 käyttöönottamien kehityspoliittisten finanssisijoitusten eli sijoitusten tai lainojen määrä lähestyy miljardia euroa kuluvan hallituskauden lopussa. Yksityisen sektorin rahoitus kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen on kasvanut merkittävästi ja OP-rahastoyhtiö Oy on perustanut Op Finnfund Global Impact Fund I -rahaston, joka on Suomen ensimmäinen kehittyville markkinoille sijoittava vaikuttavuusrahasto. Myös Kirkon Ulkomaanavun perustama, kehittyviin maihin sijoittava FCA Investments on esimerkki kansalaisjärjestön kyvystä vastata rahoitusympäristön muutokseen.
Rahoitusympäristön muutos kiihdyttää kilpailua. Samalla se tarjoaa järjestöille valtavasti uusia mahdollisuuksia.
Mitä järjestöjen tulisi tehdä säilyttääkseen asemansa?
Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta uusien toimijoiden mukaantulo ja instrumenttien monipuolistuminen tarkoittaa vääjäämättä muutoksia. Yksityiset tai yrityslahjoittajat saattavat jatkossa valita esimerkiksi kestävään kehitykseen sijoittavan rahaston tutun pankin kautta järjestölle lahjoittamisen sijaan. Myös Suomen ja EU:n ODA-rahoitus kehittynee tuloksellisuutta, kustannustehokkuutta ja taloudellista kestävyyttä painottavaan suuntaan. Tässä tilanteessa oleellista on, miten hyvin järjestöt pystyvät osoittamaan rahoittajille tuovansa lisäarvoa ja saavansa aikaan tuloksia kestävän kehityksen edistämiseksi. Tehokkaalla viestinnällä on suuri painoarvo.
Samaan aikaan on huomioitava, että tilanne muuttuu myös kehittyvissä maissa. Maiden kaupungistuessa ja ihmisten vaurastuessa myös ihmisten tarpeet muuttuvat. Säilyttääkseen lisäarvonsa järjestöjen tulisi kyetä muokkaamaan ohjelmiaan ja toimintatapojaan vastaamaan kohdemaiden uusia tarpeita.
Rahoitusympäristön muutos kiihdyttää kilpailua. Samalla se tarjoaa järjestöille valtavasti uusia mahdollisuuksia. Järjestöistä itsestään on kiinni, miten nämä mahdollisuudet osataan hyödyntää. Uudenlaista asennetta, osaamista ja toimintatapoja tarvitaan, jotta järjestöt pysyvät relevantteina toimijoina kestävän kehityksen edistämisessä.
Järjestö, muista ainakin nämä!
- Verkostoidu, jotta opit ymmärtämään uusien toimijoiden toimintatavat ja tulokulmat.
- Etsi uusia kumppanuuksia ja tee yhteistyötä, jotta pysyt kelkassa siinäkin tapauksessa, että järjestöjen perinteiset tavat tuoda lisäarvoa kehittyviin maihin eivät enää toimi. Suurimmat ja verkostoituneimmat vaikuttavat todennäköisesti houkuttelevimmilta kumppaneilta.
- Erikoistu, jotta pystyt helpommin osoittamaan lisäarvosi kestävän kehityksen edistäjänä.
- Panosta viestintään, sillä se on ainoa keinoa kertoa muillekin siitä, mitä saat aikaan.
- Ennakoi, jotta pystyt paremmin valmistautumaan tulevaan. Mikä on kansalaisjärjestöjen rooli ja lisäarvo tulevaisuudessa?
Alla olevasta painikkeesta voit lukea lisää Fingon teettämästä selvityksestä. Selvityksen teki Manketti Oy, joka tuottaa konsultointi- ja neuvontapalveluja kestävän kehityksen edistämiseksi. Selvityksen tausta-aineistona on käytetty muun muassa Global Outlook on Financing for Sustainable Development 2019 -raporttia.