Nyt on edessä kriittiset hetket. Kansainvälisen yhteisön tulee Fingon kestävän kehityksen asiantuntija Outi Hakkaraisen mukaan näyttää tahtotilansa maailman pelastamiseksi YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla.
”Ihmiskunta on juuri nyt siinä rajalla, että voimmeko vielä muuttaa yhteisen suuntamme. Nyt pitää osoittaa poliittista tahtoa isojen muutosten tekemiseen, jotta emme joudu rajan väärälle puolelle”, Hakkarainen sanoo.
YK:n yleiskokouksen avausviikon ohjelmassa on esimerkiksi YK:n pääsihteerin ilmastokokous 23.9., kestävän kehityksen kokous 24.–25.9. sekä kehitysrahoituksen kokous 26.9.
Yksi kysymys nousee tämän vuoden UNGA:ssa ylitse muiden: ovatko jäsenmaat sitoutuneita konkreettisiin toimiin yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Viime vuosina suunta on ollut väärä. Esimerkiksi tuoreen kansainvälisen tutkijaryhmän raportin mukaan Agenda 2030 -ohjelman tavoitteita ei saavuteta nykyisellä menolla.
”Yleiskokous voi nyt toimia vedenjakajana, jossa tehdään päätökset suunnan kääntämisestä”, sanoo Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Fingon kestävän kehityksen asiantuntija Jussi Kanner muistuttaa, että vuotta 2015 kutsuttiin supervuodeksi. Tuolloin sitouduttiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, solmittiin Pariisin ilmastosopimus ja käytiin neuvotteluita YK:n kehitysrahoituskokouksessa.
”Ensi viikkoa voisikin kutsua seurannan superviikoksi, koska nämä kaikki ovat nyt tarkastelussa”, Kanner kuvailee.
Näihin asioihin kannattaa Fingon asiantuntijoiden mukaan kiinnittää ensi viikolla huomiota.
1. Sitoudutaanko yhteisiin tavoitteisiin?
Kansainvälisellä yhteisöllä on ensi viikolla monta mahdollisuutta osoittaa sitoutumista kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi jo aiemmin mainitut ilmastokokous, kestävän kehityksen kokous sekä kehitysrahoituksen kokous.
”Tärkein kysymys on se, että ovatko jäsenmaat valmiita nostamaan pöydälle konkreettisia toimia ja taloudellisia panostuksia. Entä lyökö joku nyrkkiä pöytään suunnan muuttamiseksi?”, Tenhio kysyy.
2. Nousevatko riidankylväjät esiin?
Viime vuosina on puhuttu monenkeskisen järjestelmän murentumisesta. Kysymys näkyy asiantuntija Jussi Kannerin mukaan esimerkiksi Yhdysvaltojen toiminnassa: tukevatko he YK:ssa aidosti yhteistä ääntä vai pitävätkö jarruja päällä.
”Nyt on esitetty arvioita siitä, ettei Agenda 2030:n kaltaista tavoiteohjelmaa enää saataisi tässä tilanteessa hyväksyttyä. Onkin mielenkiintoista seurata, että nousevatko riidankylväjät esiin nyt kansainvälisellä areenalla”, Kanner sanoo.
3. Ollaanko valmiita isoihin rakenteellisiin muutoksiin?
Kansainvälisen tutkijaryhmän tuore raportti painottaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii järjestelmätason muutosta. Outi Hakkarainen arvioi, että ensi viikolla esiin voisi nousta esimerkiksi kyseenalaistavia puheenvuoroja talouskasvuun pohjautuvan järjestelmän kestävyydestä.
”Olisiko kansainvälisen yhteisön jäsenet valmiita osoittamaan sitoutumista järjestelmätason muutokseen ja esimerkiksi todella ajamaan vauhdilla fossiiliset polttoaineet alas?”, Hakkarainen kysyy.