Aktivisteja pidätetään, lehdistönvapaus on kaventunut ja Myanmarissa toimivien kansainvälisten järjestöjen raportointivelvollisuudet ovat kiristyneet.
Vuonna 2011 alkanut entisen sotilasdiktatuurin avautuminen ja Aung San Suu Kyin NLD-puolueen vuonna 2015 saama vaalivoitto ovat kääntyneet pettymykseksi.
”Demokratiakehitykselle oli asetettu kovat odotukset. Nyt ollaan menty alamäkeä, mutta ehkä tie ei voikaan olla aivan suora, vaan matkanvarrelle mahtuu sekä ylä- että alamäkiä. Kukaan ei ole vielä vähentänyt rahoitusta”, kuvasi ulkoministeriön kehityspolitiikan erityisasiantuntija Katja Hirvonen maan tilannetta Fingon Myanmar-katsauksessa viime viikolla.
Myanmarissa toimii useita suomalaisia järjestöjä. Osalla on oma toimisto Yangonissa, osa toimii paikallisten kumppanien kautta. Kansalaisjärjestöt tukevat muun muassa demokratiakehitystä, vammaisten aseman parantamisesta, naisten yrittäjyyttä ja opetuksen kehittämistä.
Vahvaa rauhantyötä Suomen tuella
Myös Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Myanmarissa tukee rauhanprosessia.
”Rauhan tukeminen on tukea demokratian vahvistamiselle. Keskitymme muun muassa perustuslakikysymyksiin eli siihen, mikä rauhanprosessikysymyksissä eniten hiertää”, Hirvonen sanoi.
Samassa tilaisuudessa puhunut Suomen Myanmarin suurlähettiläs Riikka Laatu oli sitä mieltä, että Myanmarin hallituksen itselleen asettama tavoite rauhaprosessin loppuunsaattamisesta vuoteen 2020 mennessä ei ole realistinen. Ensi vuonna Myanmarissa pidetään vaalit.
”Prosessi on monimutkainen: on etnisiä armeijoita ja poliittisia puolueita, joista osalla on maa-alueita, toisilla ei. Näiden ryhmien toiveet ja tavoitteet voivat olla hyvin erilaisia. On jo hyvä saavutus, että prosessi saadaan pidettyä käynnissä vaalien yli”, Laatu totesi.
Järjestöistä rauhanprosessitoiminnassa on mukana Suomen Lähetysseura, joka tekee yhteistyötä Euro-Burma Officen (EBO) ja Pyidaungsu Instituten (PI) kanssa. Prosessin keskiössä ovat sisällissotaan johtaneiden ongelmien ratkominen sekä pohjan luominen aidosti demokraattiselle hallinnolle.
Kirkon ulkomaanapu tukee rauhantyötä vahvistamalla vuoropuhelua eri osapuolten välillä Rakhinen ja Kachinin osavaltioissa. Yhteistyökumppanina on Center for Peace and Conflict Studies (CPCS), jonka kanssa on tehty tutkimus alueiden konflikteista.
CMI aloitti alkuvuodesta vuonna 2015 solmitun maanlaajuisen tulitaukosopimuksen valvonnan yhteistyössä kansallisen monitorointikomitean kanssa.
Eräänlaista ennaltaehkäisevää työtä tekee puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo, joka tukee Myanmarin demokratisoitumista vahvistamalla puolueiden välistä yhteistyötä vuonna 2014 perustetussa politiikkakoulussa. Järjestö tukee erityisesti naispoliitikkojen osallistumisen vahvistamiseen tähtäävää koulutusta ja tasa-arvotyötä.
Tukea sananvapaudelle
Suomalaisista järjestöistä ainoana hanketuella toimii Vikes, joka tukee Yangonin dokumentaariseen elokuvaan keskittyvää koulua.
Samalla on vahvistettu sananvapautta ja riippumatonta journalismia. Viime vuosina lehdistönvapaus on kaventunut, mistä kertoo muun muassa kahden rohinga-vähemmistöstä raportoineen Reutersin toimittajan 500 päivää kestänyt vangitseminen.
Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck sanoo järjestön pitkäjänteisen työn tuottaneen tulosta vaikeasta tilanteesta huolimatta.
”Elokuvakoulu on vakiinnuttanut toimintansa laadukkaan koulutuksen tarjoajana, vaikka se edelleenkin joutuu tasapainoilemaan esimerkiksi kestävän rahoituksen turvaamiseksi ja ennakkosensuurin kanssa.”
Koulutus ja vammaisten asema
Järjestöjen koulutusosaaminen on vahvaa, ja se näkyy myös Myanmarissa. Kirkon ulkomaanapu tukee naisten koulutusta ja tulonhankintamahdollisuuksia ja pyrkii parantamaan köyhän maaseudun ihmisten elämää, erityisesti ruokaturvaa ja toimeentulomahdollisuuksia.
Suomen Pelastakaa Lapset tukee kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten pääsyä laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin. Suomen Pakolaisapu tukee muun muassa ammatillista koulutusta.
Fida puolestaan edistää haavoittuvassa asemassa elävien lasten koulunkäyntiä Myanmarissa kumppaninaan paikallinen AoG-helluntaikirkko. Tarkoitus on kehittää opetusta ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista.
Abilis tukee muun muassa vammaisten elinkeinoja ja työllistymistä. Myanmar on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista.
Lisäksi Suomen Punaisella Ristillä on Myanmarissa terveys- ja katastrofivalmiushankkeita.
Ympäristö ja työoikeudet
Ympäristöjärjestö Siemenpuulla ei ole omia hankkeita Myanmarissa, vaan se tukee paikallisten järjestöjen suunnittelemia ja toteuttamia hankkeita.
Siemenpuu tekee yhteistyötä MEE Netin kanssa, joka tukee paikallisten järjestöjen, viranomaisten ja etnisten alueiden energiasuunnittelua muun muassa koulutuksen avulla.
”Näemme, että tukemme myötä kansalaisyhteiskunnalla on vielä hyvä mahdollisuus vaikuttaa maan keskeisiin energiapoliittisiin lakeihin esimerkiksi paikallisen ja kestävän sähköntuotannon edistämiseksi osavaltiotasolla. Tuemme myös yhteisöpohjaisten ympäristöselvitysten tekemistä, mikä antaa hyvän pohjan paikallistason demokratialle, vaikuttamistyölle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle”, kertoo Timo Kuronen Siemenpuusta.
SASK:n hankkeessa parannetaan Myanmarin metsä-, puu- ja rakennustyöntekijöiden oikeuksia ja työoloja. Hanketta koordinoi puu- ja rakennusteollisuuden kansainvälinen ammattiliitto BWI ja toteuttaa sen myanmarilainen jäsenjärjestö BWFM.
Järjestöt mukaan suunnitteluun
Suomen nykyisen Myarmarin-maaohjelman viimeinen vuosi on käynnissä. Rauhan edistäminen on isoin sektori, minkä ohella keskeisiä ovat myös laadukas opetus ja metsävarojen kestävä hallinta.
”Kun uutta maaohjelmaa ryhdytään laatimaan, kansalaisjärjestöjä tullaan kuuntelemaan syksyn ja kevään aikana”, Hirvonen lupasi.