“UNOPSin toimiston avaaminen Suomessa tarkoittaa vaikuttamista miljoonien ihmisten elämään”, sanoi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toimiston allekirjoitustilaisuudessa maanantaina 18. elokuuta.
Toimiston tavoitteena on houkutella yksityistä pääomaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen kehitysmaissa. Sen hankkeet toimivat kolmella sektorilla: uusiutuva energia, edullinen asuminen ja terveys. Keskiössä on sosiaalisen vaikuttavuussijoittamisen aloite S3i.
“UNOPS on hyvin ainutlaatuinen YK-järjestö, sillä se ainoastaan toteuttaa hankkeita”, kertoi UNOPSin toimitusjohtaja Grete Faremo.
Helsinki valikoitui hänen mukaansa siksi, että Suomen hallitus oli sitoutunut hankkeeseen vaalienkin yli.
”Pohjoismaat ovat innovaatioiden viejiä. Oli järkevää asettua alueelle, jossa meillä on vahva jalansija.”
Neuvotteluja alettiin käydä viime vuoden joulukuussa, ja apulaispormestari Anni Sinnemäki kertoi, että Helsinki on käyttänyt 160 000 euroa toimiston valmisteluihin. Jatkossa kaupunki ei kuitenkaan osallistu toimiston rahoittamiseen.
Valtio suunnittelee tukevansa toimistoa 20 miljoonalla eurolla, mutta ulkoministeriön tiedotteessa ei tarkenneta, mille aikavälille tukisumma jakautuu.
“Kehitysvaikutusten arvioimiseksi olisi hyvä tietää tarkemmin, kattaako tämä 20 miljoonaa euroa ainoastaan toimiston hallinnollisia kuluja Suomessa vai osallistuuko Suomen valtio myös vaikuttavuussijoitushankkeisiin tällä rahalla”, toteaa Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Kaikki tilaisuuden puhujat korostivat Suomen ja Helsingin sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä innovaatiomyönteisyyttä. Skinnari mainitsi Slushin yhtenä esimerkkinä kasvuyritysmyönteisyydestä.
“Monet start-upit haluavat tehdä rahaa, mutta ne myös haluavat vaikuttaa ja tehdä kestävän kehityksen tavoitteita tutuiksi”, Skinnari sanoi.
Suomeen kohdistuu nyt paljon kansainvälistä huomiota: on kestävän kehityksen hallitusohjelma ja Helsinki on maailman ensimmäinen eurooppalainen kaupunki, joka raportoi YK:lle kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisestä heinäkuussa 2019.
“Koska odotukset on nostettu korkealle, seuraavaksi on tärkeää tiivistää yhteistyötä suomalaisten toimijoiden, kuten kehitysjärjestöjen ja yritysten välillä, jotta kestävän kehityksen tavoitteet myös saavutetaan eikä vain tehdä tutuiksi”, Tenhio vetoaa.
Vaikuttavuussijoittamisella tarkoitetaan vastuullista sijoittamista, jossa tavoitellaan tuoton lisäksi yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Kehitysrahoituksen kentällä kehitetään jatkuvasti uusia keinoja, jotta kehitystalkoisiin saataisiin julkisen rahan lisäksi mukaan myös yksityistä rahaa ja uusia tekijöitä. Perinteinen julkinen kehitysrahoitus ei YK:n laskelmien mukaan riitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.
“Innostuksen keskellä on kuitenkin tärkeää varmistaa, että uudetkin toimijat noudattavat vanhoja pelisääntöjä. Voiton tavoittelu ei saa mennä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen edelle, ja kaiken kehitysrahoituksen tulee olla läpinäkyvää ja jäljitettävissä alusta loppuun saakka”, Tenhio muistuttaa.
Helsingissä on entuudestaan YK-yliopiston kehitystaloustieteen instituutti UNU-WIDER ja Espoon Otaniemessä YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratorio UNTIL.