”Suomen uudet ilmastotavoitteet ovat herättäneet innostusta ympäri maailman ja odotukset ovat nyt korkealla. EU:n puheenjohtajamaana Suomen on tehtävä kaikkensa, jotta myös EU:n ilmastotavoitteet saadaan päivitettyä Pariisin sopimuksen 1,5°C lämpenemisrajan mukaisiksi”, muistuttaa Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.
”Virallisen Suomen ensisijaisena tavoitteena on sovun saaminen EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Sillä on kuitenkin todellista merkitystä vasta, jos myös lähivuosien investointeja ohjaava 2030 ilmastotavoite saadaan korjattua”, jatkaa Harkki.
EU:n uusista ilmastotavoitteista haetaan sopua juuri ennen Suomen puheenjohtajuuskautta Eurooppa-neuvostossa Brysselissä 20.-21. kesäkuuta, missä EU-johtajat linjaavat unionin kantoja YK:n syyskuun ilmastohuippukokoukseen.
Jos hyvin käy, löytyy maiden kesken sopu pitkän aikavälin ilmastoneutraaliustavoitteesta sekä siitä, että myös EU:n 2030 tavoite päivitetään linjaan 1,5°C asteen rajan kanssa.
Pariisin sopimuksen osapuolilta odotetaan tavoitteen päivittämistä vuoden 2020 loppuun mennessä. Tällöin Suomen tehtäväksi tulisi luotsata neuvotteluja kohti maalia, eli uuden tavoitteen täsmentämistä. Epämääräisempi tulos puolestaan lykkäisi periaatteelliset päätökset tavoitteista Suomen puheenjohtajuuskaudelle.
Suomi on kannattanut EU:n 2030 päästövähennystavoitteen vahvistamista 55 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista, vertailuvuoteen 1990 nähden. EU:n huippukokouksen alla myös YK:n pääsihteeri António Guterres on vedonnut EU:n johtajiin tavoitteen kiristämiseksi vähintään 55 prosenttiin.
Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat vaatineet vahvempaa, vähintään 65 prosentin tavoitetta, mikä vastaisi oikeudenmukaisempaa osuutta globaalista haasteesta.
”Tulevana puheenjohtajamaana Suomelta odotetaan puolueettomuutta. Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa hampaattomuutta. Kun sovitteluratkaisuja jäsenmaiden välillä haetaan, on tärkeää, että niissä pysytään absoluuttisen rehellisenä tieteellisille realiteeteille ja EU:n jo tekemille kansainvälisille sitoumuksille”, painottaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
”Käytännössä 1,5°C tavoite ei jätä tilaa kompromisseille: joko EU ja muut maat tekevät riittävästi tai ne eivät tee. Ratkaisevat vuodet ovat käsillä tässä ja nyt”, muistuttaa Eve Nieminen Ilmastoveivi2019 -kampanjasta.
”Jotta EU voi tosissaan tavoitella irtautumista fossiilisista polttoaineista, unionin budjetin on tuettava muutosta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli kompromissin löytämisessä niin, että projekteja, jotka perustuvat fossiilisiin polttoaineisiin ei enää rahoiteta lainkaan. Jotta EU-politiikka on linjassa 1,5 asteen lämpenemisrajan kanssa, ulkosuhderahoituksen tulee tukea ilmastotoimia kehittyvissä maissa”, toteaa Fingon vaikuttamistyönjohtaja Rilli Lappalainen.
Lue lisää:
Greenpeacen kolmen kohdan uskottavuustesti 20.-21.6. Eurooppa-neuvostolle.
EU:n ilmastotavoitteiden päivittämistä ja 20.-21.6. Eurooppa-neuvostoa taustoittava Climate Action Network (CAN) Europen mediabriiffi: The Battle Over the EU’s Climate Ambition (pdf).
Fingon tavoitteet Reilumpi EU, reilumpi maailma! (pdf).
Järjestöjen diat 18.6. järjestetyltä toimittaja-aamiaisella.
Lisätietoja
Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, Fingo
hanna.aho@fingo.fi
p. 050 317 6686
Kaisa Kosonen, ilmastopoliittinen neuvonantaja, Greenpeace
kaisa.kosonen@greenpeace.org
p. 050 368 8388
Eve Nieminen, Ilmastoveivi2019-kampanja
eve.nieminen@ilmastoveivi2019.fi
Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi
mia.rahunen@wwf.fi
p. 050 434 4972
Tapani Veistola, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto
tapani.veistola@sll.fi
p. 0400 615 530