Kuvittele, että olet menossa pitämään Powerpoint-esitystä koululuokalle. Perillä selviää, että sähköä ei ole. Ei hätää, sillä mukanasi on Plan-järjestön kehittämä aurinkoreppu. Avaat repun yläosan taskun ja heijastat sen sisään rakennetun projektorin avulla esityksesi luokkahuoneen seinälle.
Kesken esityksesi akut tyhjenevät. Pidät tauon, jonka aikana lataat ne taiteltavan aurinkopaneelin avulla tai mistä tahansa aggregaatista, kuten autosta. Tällainen reppu ei ole kuvitelmaa, vaan sellainen on jo oikeasti käytössä.
”Opettaja voi ottaa repun, mennä tiettyyn paikkaan ja ottaa sen nopeasti käyttöön”, Plan International Suomen Mika Välitalo esittelee. Hän on järjestön digitaalisen kehityksen ja innovaatioiden erityisasiantuntija.
Reppu on Planin ja suomalaisen akkuvalmistaja Tespackin yhdessä suunnittelema. Käsimatkatavaraksi mahtuvaa reppua on viety Planin ohjelmamaihin testattavaksi, ja se on tulossa myyntiin muillekin järjestöille. Siitä voisi olla hyötyä myös katastrofialueilla.
Digitaalisen kehityksen ohjeistus
Plan International Suomi on kehittänyt fyysisen apuvälineen lisäksi useita digitaalisia ratkaisuja, joita voidaan käyttää tiedonkeruuseen, datan visualisointiin ja paikkatiedon hyödyntämisen.
Ohjenuorana tällaisen ratkaisujen kehittämisessä voidaan pitää kehitysyhteistyötoimijoiden laatimaa Digitaalisen kehityksen ohjeistusta (Principles for Digital Development), jonka Fingokin on allekirjoittanut.
”Ohje numero 7: käytä uudelleen ja paranna (reuse and improve) tarkoittaa, että kehitysjärjestöjen ei kannata alusta lähtien lähteä kehittämään omaa ja uutta”, Välitalo sanoo ja näyttää pieneltä kaukosäätimeltä näyttävää klikkeriä. Sitä voi käyttää äänestämisessä ja mielipiteiden keruussa.
”Tajusimme, että tätä voi käyttää kenttäolosuhteissa, koska se ei tarvitse sähköä vaan on usb-ladattava. Se oli alun perin kehitetty yrityksen käyttöön, ja tuotetta on hieman modifioitu yhteistyössä tuotteen kehittäneen Ombean kanssa”, Välitalo sanoo.
Koko hanke diginä
Itse asiassa koko tiedonkeruuprosessi voidaan nykyään tehdä digitaalisesti ja visualisoituna. Mobiilit tiedonkeruutyökalut toimivat usein pelkällä kännykällä ja saatavilla on kymmeniä ilmaisia, avoimen lähdekoodin sovelluksia.
Monet niistä ovat sellaisia, joita paikalliset kumppanit voivat käyttää itsenäisesti hankkeen päätyttyä.
”Digitalisointi tukee läpinäkyvyyttä raportoinnissa: miten varat käytetty ja mitä tuloksia saavutettu. Saamme hankekohtaiset raportoinnit, jossa narratiivi ja tuloskehikko on kauniisti esitetyssä muodossa”, sanoo Planin Vilja Liikanen.
Hankkeen elinkaarta ei ole vielä voitu digitalisoida aivan täysin, mutta jo nyt sitä ollaan voitu tehostaa.
”Kun manuaalisia työvaiheita jää pois, säästyy aikaa ja datan laatu paranee”, sanoo Tommi Nummi Accenturelta, joka tekee yhteistyötä kehitysyhteistyösektorilla.
Myös Fingossa ollaan kiinnostuneita avoimesta tietokannasta, johon olisi koottu kehitysjärjestöjen työn tuloksia.
Mistä aloittaa?
Sovelluksia ja palveluita on kymmenittäin ja järjestöjen voi olla vaikeaa perata niistä sopivammat. Plan on päivittänyt Kopernik-alustaa, jonka kautta voi saada tietoa digitaalisista ratkaisuista ja tiedonkeruun työkaluista.
”Alustalla voi vertailla ja suodattaa eri sovelluksia sen mukaan, mikä soveltuisi kehitysyhteistyöhön. Haluamme jakaa kansainvälisesti tietoa, jota Suomessa löytyy järjestökentältä”, kertoo Plan Internationalin digikehityksen asiantuntija Nora Lindström.