Suomen europarlamentaarikoista Heidi Hautala (vihr.) on äänestänyt vastuullisimmin ilmastoasioissa, ilmenee eurooppalaisen Climate Action Network Europe -verkoston (CAN Europe) huhtikuussa julkaiseman raportin Defenders, Delayers, Dinosaurs: Ranking of EU political groups and national parties on climate change (pdf) taustatiedoista. Hautalan vertailussa saama pistemäärä on 82 prosenttia.
Seuraavaksi parhaiten vertailussa pärjäsivät Pirkko Ruohonen-Lerner (ps., 79 prosenttia), Sirpa Pietikäinen (kok., 72 prosenttia.) ja Merja Kyllönen (vas., 66 prosenttia). Huonoimmat pisteet saivat Petri Sarvamaa (kok., 16 prosenttia) ja Jussi Halla-Aho (ps., 0 prosenttia).
Vertailua varten tarkasteltiin europarlamentaarikkojen äänestyskäyttäytymistä kaudella 2014–2019. Mukaan valitut äänestykset koskivat ilmastolle keskeisiä aiheita, kuten päästökauppaa, energiatehokkuutta, metsien käytön ilmastovaikutuksia ja uusiutuvaa energiaa. Europarlamentaarikot saivat pisteitä äänestyskäyttäytymisensä vastuullisuuden perusteella eli sen mukaan, äänestivätkö he yksittäisissä asioissa ilmastonmuutoksen hillinnän puolesta.
Tulokset ovat tärkeitä, koska yksittäisillä mepeillä voi olla paljon henkilökohtaista valtaa riippuen heidän tehtävistään ja toiminnastaan. Votewatch-järjestön tuoreen vertailun mukaan Heidi Hautala, Petri Sarvamaa ja Sirpa Pietikäinen kuuluvat EU:n vaikutusvaltaisimpiin meppeihin, joten Hautalan ja Pietikäisen korkea sijoitus ja Sarvamaan matala sijoitus ovat ilmastopoliittisesti erityisen merkittäviä.
”Mepit ovat avainasemassa kirittämässä koko EU:ta tekemään parempaa ilmastopolitiikkaa. Tuleva parlamenttikausi on ilmastolle ratkaiseva, sillä EU:n omat ilmastotavoitteet eivät nykyisellään vastaa 1,5 asteen lämpenemisrajaa. Vaikutusvaltaisten yksittäisten europarlamentaarikkojen toiminnalla omassa ryhmässään on painoarvoa”, sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.
Puolueista vihreät kärjessä, keskusta viimeisenä
CAN Europe -verkosto on laskenut myös puolueiden yhteispisteet yksittäisten meppien saamien pisteiden perusteella. Suomalaisista puolueista parhaiten pärjäsi vihreät ja huonoiten keskusta.
Rkp:n ja keskustan meppien äänestyskäyttäytyminen jäi jälkeen heidän eurooppalaisen ryhmänsä ALDE:n keskiarvosta. Keskustan mepestä Mirja Vehkaperä ja Elsi Katainen eivät ole toimineet meppeinä koko tarkastelukautta, joten heidän tuloksensa kuvastavat myös heitä edeltäneiden meppien Paavo Väyrysen ja Hannu Takkulan äänestyskäyttäytymistä.
Sdp sijoittuu puoluevertailussa melko korkealle, mutta raportin mukaan suomalaiset demarimepit äänestivät heikommin kuin pohjoismaalaiset ryhmätoverinsa. Demarimepit menettivät pisteitä esimerkiksi äänestämällä ilmastolle haitallisen metsäpolitiikan puolesta.
Kokoomus sijoittuu vertailussa niihin puolueisiin, joiden ilmastopolitiikka ei vastaa ilmastokriisin vakavuuteen. Huomattavaa on, että puolueen ehdokkaiden välillä on suuria eroja. Sirpa Pietikäinen sijoittuu kärkikastiin, mutta Petri Sarvamaa on huonoimpien joukossa.
Yksittäisten meppien ja puolueiden suhtautuminen ilmastopolitiikkaan on keskeistä seuraavalla kaudella, kun ilmasto on EU:n päätöksenteon ytimessä. Asialistalla tulee todennäköisesti olemaan lähes kaikkien keskeisten ilmastoon liittyvien säädösten päivittäminen.
”EU:n päästöt ovat maailman kolmanneksi suurimmat, joten unionin aktiivista roolia ilmastopolitiikassa tarvitaan kipeästi. Eurobarometrin mukaan ilmastonmuutos ja ympäristön suojelu ovat suomalaisille äänestäjille tärkeimmät vaaliteemat eurovaaleissa, joten toivottavasti eurovaaleista tulee kevään toiset ilmastovaalit”, sanoo Aho.
Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys alkaa 15.5. Varsinainen vaalipäivä on 26.5.