Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmilla ja oppimateriaaleilla on keskeinen rooli siinä, millaisena lapset ja nuoret hahmottavat maailman ja oman paikkansa siellä. Siksi myös kansalaisjärjestöt haluavat olla varmistamassa, että koulu tukee nuoria heidän kasvussaan aktiivisiksi maailmankansalaisiksi. Fingossa työstä vastaa globaalikasvatuksen asiantuntija.
Seuraava suuri muutos opetussuunnitelmiin on jo valmisteilla, sillä lukion opetussuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan lukiolain päivityksen myötä. Vuonna 2021 käyttöön otettavassa opetussuunnitelmassa pirstaleisuus tulee vähenemään ja tarjolla on nykyistä laajempia, opintoainerajat ylittäviä jaksoja ja opintokokonaisuuksia.
Jotta ensi vuosikymmenellä annettava lukio-opetus olisi järjestöjen näkökulmasta mahdollisimman mielekästä, Fingo kokosi globaalikasvatusta tekevät järjestöt huhtikuussa keskustelemaan siitä, millaisia kommentteja niillä on opetussuunnitelmaan. Aihetta pohtimassa oli globaalikasvatuksen asiantuntijoita Taksvärkistä, Rauhanliitosta, YK-liitosta ja Plan International Suomesta.
Vähemmistöjen huomioinnissa puutteita
”OPS-luonnoksessa on vahva aktiivisen kansalaisuuden eetos, ja kestävä kehitys on nivottu hyvin sisältöihin. Myös eettisyys ja ympäristöosaaminen on huomioitu”, Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Sanna Rekola avasi keskustelun kehuilla.
Luonnoksessa kuitenkin näkyi Rekolan mielestä selvästi se, että sitä olivat kirjoittaneet useat eri ihmiset. Tämä tuli ilmi siitä, että tekstissä oli sisäisiä jännitteitä ja ristiriitaisuuksia: joissain kohdissa painotettiin yksilöllisyyttä, toisissa yhteisöä, ja toisaalta Suomen taloudellisen kilpailukyvyn merkityksen korostaminen on ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.
Myös yksittäisten oppiaineiden kohdalta löytyi puutteita. Osa niistä syntyy siitä, että opetussuunnitelman kohteena tuntuu olevan ensisijaisesti valkoinen, kulttuuritaustaltaan suomalainen lapsi.
”Historianopetuksessa uudenlainen ajattelutapa ei käy ilmi. Tekstissä tuntuu edelleen vahvasti Eurooppa-keskeinen me ja muut -jaottelu, eikä luonnoksessa näy, että oltaisiin otettu kantaa esimerkiksi siihen, miten vähemmistöt huomioidaan. Globaalista kansalaisuudesta puhutaan ainoastaan kansainvälisyyden yhteydessä”, Anna Kivimäki Taksvärkistä huomautti.
Nuoret pitää opettaa vaikuttamaan
Planin Minna Mannertille OPS-luonnokseen tutustuminen herätti kysymyksen siitä, annetaanko yhteiskunnasta opetussuunnitelmassa kuva muuttumattomana vai edistyvänä järjestelmänä.
Saman huomion oli tehnyt myös Rekola. Hänen mielestään aktiivisesta kansalaisuudesta ja vaikuttamisen taidoista kyllä puhutaan, mutta kapeasti. Nuorten todetaan voivan vaikuttaa ympäristöönsä lähinnä toimimalla oppilaskunnassa.
”Kun puhutaan nuorten osallisuudesta, ei riitä, että korostetaan heidän voivan vaikuttaa koulussa. Meidän pitää kertoa, että nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa myös maailmanlaajuisesti esimerkiksi ilmastomarssin muodossa”, Rekola sanoi.
”Olemme pallotelleet näitä asioita paljon myös YK-liitolla. Kun olemme haastatelleet nuoria, he ovat kokeneet, etteivät voi itse vaikuttaa, vaan aikuiset päättävät heidän puolestaan”, kertoi YK-liiton Maiju Salminen.
Yhtä mieltä järjestöt olivat niin ikään siitä, ettei OPS-luonnoksesta käy ilmi, miten kestävän elämäntavan korostaminen tulee käytännössä näkymään opetuksessa.
”OPS:sissa voitaisiin todeta vielä vahvemmin, että maailma on rikki ja se pitää korjata. Tämän asian kiireellisyys ei nyt tule näkyviin”, Rekola tiivisti.
Yhteisen pohdinnan päätteeksi järjestöt päättivät, että kukin käy läpi sovittujen oppiaineiden opetussuunnitelman, minkä jälkeen päähuomiot kootaan yhteen ja lähetetään OPS-työryhmän jäsenille. Toivon mukaan tästä seuraa se, että vuonna 2021 lukio-opetus antaa nuorille entistä paremmat valmiudet muuttaa maailmaa oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Globaalikasvatusjärjestöt lukion opetussuunnitelmaluonnoksesta: Kestävä kehitys keskiössä, mutta uskalletaanko systeemiä katsoa silmiin?