1. Meidän on turvattava ihmisten hyvinvointi planeetan kantokyvyn rajoissa
Kestävän kehityksen hallitusohjelma tulee perustua YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan, Agenda 2030:een. Se edistäisi ihmisten hyvinvointia sellaisella tavalla, joka takaa hyvinvoinnin mahdollisuudet ja edellytykset myös tuleville sukupolville.
”Emme voi keskittyä vain tähän hetkeen tai seuraavaan neljän vuoden kauteen ja katsoa, että sinä aikana asiat ovat hyvin. Pitää pystyä katsomaan kauemmas. Se asettaa rajoja sille, minkälaista politiikkaa voidaan tehdä”, sanoo Jussi Kanner, Fingon kestävän kehityksen asiantuntija.
Kestävän kehityksen hallitusohjelma korostaisi ihmisoikeuksia ja tähtäisi voimakkaasti eriarvoisuuden vähentämiseen maailmassa. Se pyrkisi sekä Suomessa että maailmalla siihen, että ketään ei jätetä jälkeen kehityksestä.
2. Raportit eivät riitä – nyt tarvitaan tekoja
Suomi on ollut monesti edelläkävijä Agenda 2030:n toimeenpanossa. Raportoimme ensimmäisten maiden joukossa YK:lle siitä, miten toteutamme Agenda 2030:tä, ja laadimme kansallisen toimeenpanosuunnitelman.
Suomi on rakentanut kestävän kehityksen seurantajärjestelmän, joka mahdollistaa myös kansalaisten kuulemisen ja osallistumisen. Lisäksi kestävän kehityksen budjetointi käynnistyi viime hallituksen aikana, ja tänä vuonna julkaistiin Polku2030 – Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointi (pdf).
Nämä ovat tärkeitä saavutuksia mutta eivät vielä muuta politiikkaa. Juuri sen vuoksi seuraavan hallituksen tulee ottaa Agenda 2030 hallitusohjelman perustaksi, kuten Polku2030-arviointi suosittaa.
”Hallitusohjelma ohjaa käytännössä sitä, minkälaista politiikka tehdään. On hyvä, että voimme seurata ja arvioida politiikkaa laajasti, mutta politiikka ei muutu, ennen kuin kestävä kehitys näkyy hallitusohjelmassa”, Kanner sanoo.
3. Kestävä kehitys ei saa rajoittua kehitysyhteistyöhön
Suomen pitää kantaa globaalia vastuuta ja edistää kestävää kehitystä myös rajojemme ulkopuolella. Tällä hetkellä Suomi tukee kestävää kehitystä maailmalla pääasiassa kehitysyhteistyöllä. Sillä parannetaan konkreettisesti miljoonien ihmisten elämää, mutta Agenda 2030:n saavuttaminen vaatii meiltä vielä enemmän, sanoo Kanner.
”Vaikka tekisimme ihan älyttömän hyvää kehitysyhteistyötä ja nostaisimme kehitysrahoituksen 0,7 prosenttiin, se ei riittäisi. Muullakin Suomen politiikalla on merkittävää vaikutusta siihen, onko muilla mailla edellytyksiä saavuttaa Agenda 2030 -tavoitteet.”
Kestävä kehitys pitää nostaa hallitusohjelman keskiöön niin, että kaikki ministeriöt ovat velvollisia pitämään huolen siitä, että niiden politiikka on Agenda 2030:n mukaista ja vaikuttaa kestävään kehitykseen positiivisesti niin Suomessa kuin globaalisti.
Tällä hetkellä globaalit vaikutukset jäävät monissa ministeriöissä toissijaiseksi huolenaiheeksi. Vaikka päättäjät painottavat puheissaan politiikan johdonmukaisuutta, todellisuudessa kehityspolitiikan tavoitteet eivät juuri vaikuta muiden ministeriöiden toimintaan.
”Sen takia meillä pitäisi olla laajempi, Agenda 2030:n mukainen globaalin vastuun politiikka, jolla olisi mandaatti ohjata eri ministeriöiden toimintaa silloin, kun niillä on vaikutuksia Suomen rajojen ulkopuolella”, Kanner selittää.
4. Talouspolitiikka pitää saada kestävälle pohjalle
Kestävän kehityksen hallitusohjelma ulottaisi samat kestävyyden periaatteet kaikkeen päätöksentekoon, myös talouspolitiikkaan. Talouspolitiikan tehtävä olisi ensisijaisesti turvata maapallon ekologinen kantokyky ja varmistaa, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen.
Talouspolitiikkaa ei enää tehtäisi bruttokansantuote tai työllisyys edellä, vaan päätavoitteiksi nostettaisiin kestävyys ja hyvinvointi. Tämä edellyttäisi suuria muutoksia vallitsevaan talouspoliittiseen ajatteluun.
”Käytössä olevat talousteoreettiset periaatteet eivät huomioi riittävästi talouden ympäristövaikutuksia ja luonnon, erityisesti energiariippuvuuden, talousjärjestelmälle asettama rajoituksia”, selittää Fingon kestävän talouden asiantuntija, Senja Väätäinen-Chimpuku.
Myös kansainvälistä kauppaa ja yritysten toimintaa ohjaavat säännöt pitäisi laittaa uusiksi, jotta yritykset eivät voi tavoitella voittoa ihmisoikeuksien kustannuksella. Sitä varten Suomeenkin tarvitaan uusi yritysvastuulaki.
”Toinen tärkeä uudistus olisi, että yritysten johto ei olisi vastuussa toiminnastaan pelkästään osakkeenomistajille vaan myös esimerkiksi työntekijöille, kuluttajille ja hankintaketjujen eri sidosryhmille”, kertoo Väätäinen-Chimpuku.
Kestävä talouspolitiikka rakentaisi Suomesta fossiilivapaata hyvinvointivaltiota. Se edellyttää, että energian tuhlaukseen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön kannustavista yritystuista luovutaan kokonaan. Suomen tulee esimerkiksi lopettaa päästökaupan kustannusten kompensaatio ja energiaveron palautukset, joilla hidastetaan siirtymistä fossiilivapaaseen tulevaisuuteen.
5. Nyt on viimeinen hetki ratkaista ilmastokriisi
Kestävä kehitys on mahdollista vain, jos onnistumme pysäyttämään ilmastokriisin. Siksi rohkeat ilmastotoimet ovat avainroolissa kestävän kehityksen hallitusohjelmassa.
Suomen on varmistettava, että se tekee oikeudenmukaisen osansa lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Tämä tarkoittaa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostamista 65 prosenttiin ja luonnollisten nielujen kasvattamista, jotta Suomi voi olla hiilinegatiivinen eli viilentää ilmastoa.
Uudessa eduskunnassa yli 80 prosenttia kansanedustajista on puolueista, jotka ovat sitoutuneet 1,5 asteen tavoitteeseen. Hallitusohjelmaan tarvitaan selkeä näkymä konkreettisista toimista, joilla tähän päästään.
”Nyt on välttämätöntä laatia aikataulu fossiilisista polttoaineista ja erityisesti turpeen energiakäytöstä luopumiselle sekä toimenpiteet metsien ja soiden suojelulle ja ennallistamiselle”, kertoo Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.
Suomen ilmastovastuu ulottuu rajojemme ulkopuolelle. Kansainvälisellä ilmastorahoituksella voimme korvata sitä haittaa, jota päästömme aiheuttavat maailman köyhimmille jo tällä hetkellä.
”Seuraavan hallituksen tulee nostaa Suomen kansainvälinen lahjamuotoinen ilmastorahoitus 200 miljoonaan euroon. Varsinkin ilmastonmuutokseen sopeutuminen on aliresurssoitua, joten siihen tarvitaan erityispanos”, Aho sanoo.