Juuri ennen joulua ulkoministeriöstä kantautui hyviä uutisia: rahoitus Psykologien Sosiaalinen Vastuu -järjestön (PSV) kehitysyhteistyöhankkeelle Libanonissa jatkuu vuosina 2019–2020. Tässä tapauksessa voi hyvällä syyllä puhua pitkäjänteisestä työstä, sillä PSV:n toiminta palestiinalaisten pakolaisleirien lasten mielenterveyden parissa käynnistyi pian järjestön perustamisen jälkeen 1980-luvun alkupuoliskolla.
Tuolloin monet ammattiryhmät heräsivät rauhanliikkeen innoittamina pohtimaan, miten ammattiosaamista voisi hyödyntää ydinsodan välttämiseksi ja rauhan edistämiseksi. Syntyi useita ammattialakohtaisia rauhanjärjestöjä, kuten Tekniikka elämää palvelemaan, Lääkärien Sosiaalinen Vastuu ja PAND – taiteilijat rauhan puolesta.
Osa liikettä oli myös Psykologien rauhantoimikunta, joka myöhemmin muutti nimensä Psykologien Sosiaaliseksi Vastuuksi. Tavoitteena ei aluksi ollut erityisesti kehitysyhteistyö, mutta psykologit halusivat kotimaan valistuksen ohessa käynnistää solidaarisuushankkeen maailmalla ja viedä rauhantyötä sinne, missä sitä tarvitaan.
”Libanon valikoitui siksi, että Raija-Leena Punamäki, nykyään psykologian professori, oli Lähi-idän alueella tutkijana ja keräsi aineistoa sodan vaikutuksista lapsiin ja siviiliväestöön”, kertoo PSV:ssä alusta asti toiminut Sirkku Kivistö.
Eläkkeellä oleva Kivistö teki päivätyönsä muun muassa työterveyspsykologina, ja nykyään hän on PSV:n ja Arabikansojen ystävyysseuran yhteisen Libanon-hankkeen koordinaattori.
Vastavuoroisuutta ja luottamusta
PSV on tehnyt maailmalla työtä useissa kohteissa, mutta Libanon on pysynyt koko ajan mukana. 1990-luvun puolivälissä paikallinen kumppani pyysi apua perheneuvoloiden perustamiseksi pakolaisleireihin: tukemaan sosiaalityöntekijöitä sekä takaamaan hoitoa lapsille ja nuorille. Ensimmäinen klinikka perustettiin vuonna 1997.
”Klinikat ovat yhdistelmä perheneuvolaa, lastenpsykiatriaa ja kehitysvammaneuvolaa”, kertoo Libanon-hankkeen apulaiskoordinaattorina vuonna 2018 aloittanut Veera Nieminen.
”Ihmisillä on paljon kognitiiviseen kehitykseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia ja psyykkistä oireilua. Neuvoloissa tarjotaan erilaisia terapioita, ja sosiaalityöntekijät kartoittavat perheiden tilanteita. Erityisopetusta tarvitseville lapsille järjestetään myös paikkoja erityiskouluihin.”
Nieminen työskentelee Suomessa lastenpsykiatrian parissa, ja vaikka ympäristöt ovat erilaisia, yhteneväisyyksiäkin löytyy.
”Lapset ovat lapsia oloista riippumatta. Kehitystehtävät ovat samanlaisia, ja perushoidon lainalaisuudet pätevät kaikkialla. Libanonin kokemukset ovat olleet todella avartavia ja rikastuttavia.”
Sirkku Kivistö iloitsee pitkän yhteistyön synnyttämästä luottamuksesta.
”Asioista voi puhua suoraan, ja kritisointikin on mahdollista. Ei jää ikävää tunnetta siitä, että näkee jotain, mikä ei omasta mielestä toimi, mutta siitä ei voisi sanoa.”
Vientituotteena moniammatillinen tiimityö
Perheneuvoloiden näkökulmasta parhaita tuloksia on Kivistön mielestä saatu kehittämällä toiminnan monitasoisuutta. Työ on sekä ennaltaehkäisyä, hoitoa että kuntoutusta.
”Suomessa moniammatillisen tiimin työskentelyä psykiatristen potilaiden kanssa pidetään jo itsestäänselvyytenä. Olemme onnistuneet viemään Libanoniin tätä jatkumoajattelua – ja paikalliset työntekijät ovat sen omaksuneet ja juurruttaneet”, Kivistö sanoo.
Sisällisota raunioitti aikanaan Libanonin julkisen terveydenhuoltojärjestelmän, ja nykyään alan ammattilaiset ovat tottuneet työskentelemään yksityisklinikoilla. Pakolaisleirien perheneuvoloissa meno on erilaista, ja työntekijät sanovat nauttivansa tiimityöskentelystä.
”Olemme välittäneet heille toimintamalleja, jotka sopivat mielenterveystyöhön myös kriisioloissa.”
Opit siirtyvät laajemmallekin joukolle, sillä PSV:n paikallinen kumppani on erityisryhmien mielenterveystyön asiantuntijana mukana kehittämässä Libanonin terveysministeriön valtakunnallista mielenterveystyön suunnitelmaa.
,
Arabian, matematiikan ja englannin tukitunnit koulun jälkeen vahvistavat oppimista – Beit Atfal Assumoudin Shatilan keskuksessa 20.12.2018.
Kuva:
Psykologien sosiaalinen vastuu
,
Pieni on joustava
Kivistön ja Niemisen tavoin kaikki PSV:n työntekijät toimivat vapaaehtoispohjalta. Nieminen osallistuu järjestön edustajana myös paperittomien maahanmuuttajien klinikan työhön.
”Olen tehnyt vapaaehtoistyötä muuallakin, mutta aiemmin en ole samalla lailla pystynyt hyödyntämään psykologista tietoa”, Nieminen toteaa.
PSV:n kaltainen pieni toimija tuntuu kulkevan vastavirtaan nykytrendissä, jossa järjestötoiminta ammattimaistuu ja suuri on kaunista.
”Libanonissakin on paljon isoja järjestöjä, mutta niiden hankkeet ovat lyhyitä. Hieno klinikka pistetään pystyyn – mutta huomenna se on jo poissa”, Sirkku Kivistö sanoo.
”Moni kansainvälinen järjestö tulee myös mielellään pitämään koulutuksia, mutta seuranta unohtuu. Tässä me voimme tukea paikallisia ja järjestää tilaisuuksia kokemusten vaihtamiseen.”
Pienellä järjestöllä on tiivis suhde myös suomalaisiin tukijoihin, perheneuvola- ja kuntoutuskummeihin. Esimerkiksi ihmisten maksukyky saattaa vaihdella työttömyyden tai sairauden takia, ja silloin järjestelyistä voidaan sopia henkilökohtaisesti.
Fingosta opit kehitysyhteistyöhön
Hanketyön osaajaksi Sirkku Kivistö sanoo kasvaneensa Fingon koulutusten ja neuvonnan ansiosta.
”Olen omaksunut oikeastaan koko kehitysyhteistyöajattelun koulutuksissa ja kuuntelemalla muita järjestöjä”, hän toteaa.
Fingon jäsenjärjestöjen joukossa on PSV:n lisäksi edelleen useita muitakin ammattiryhmien muodostamia kehitysjärjestöjä: sosiaalityöntekijöiden, lääkärien, eläinlääkärien, taiteilijoiden, insinöörien, opettajien, liikemiesten, klovnien ja lentäjien.
Uusin tulokas on vuonna 2018 Suomeen rantautunut Lääkärit ilman rajoja, joka toki on toiminut maailmalla jo lähes 50 vuotta.
,
Auttavia käsiä tarvitaan vaikeissa oloissa LIbanonissa elävien palestiinalaislasten ahdingon lievittämiseksi. Falastin seinätaulu Shatilassa 16.12.2018.
Kuva:
Psykologien sosiaalinen vastuu