Ulkoministeriö on myöntänyt kansalaisjärjestöjen ja kuntien kehitysyhteistyöhankkeisiin suuremman tuen kuin edellisellä hakukierroksella, kertoo ulkoministeriö. Tällä hakukierroksella myönnetyn tuen määrä kasvoi edellisestä hakukierroksesta 2,4 miljoonalla, 18 miljoonaan euroon.
Tukea myönnetään 36 järjestölle 50 hankkeeseen jotka toteutetaan vuosina 2019–2022. Suurin osa myönnettävästä tuesta on nelivuotista.
Ulkoministeriön myöntämän hanketuen avulla vahvistetaan kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia ja paikallishallintoja. Tukea myönnetään järjestöjen ja kuntatoimijoiden yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa suunnittelemille hankkeille.
”Kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli demokratian ja sananvapauden toteutumisessa. Ikävä kyllä sen toimintaa rajoitetaan nyt hyvin monissa maissa. Siksi suomalaisten järjestöjen kautta annettava tuki kehitysmaissa toimiville kumppaneillemme on nyt erityisen tärkeää”, toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen ulkoministeriön tiedotteessa.
Tuesta suurin osa kohdistuu Afrikkaan ja 63 prosenttia vähiten kehittyneisiin maihin. Euromääräisesti eniten myönteisiä päätöksiä kohdistuu Somaliassa, Etiopiassa, Gambiassa ja Libanonissa toteutettaviin hankkeisiin.
Hankkeissa muun muassa koulutetaan toimittajia
Journalistien perustama viestintä ja kehitys -säätiö Vikes sai tämänkertaisella hakukierroksella hanketukea noin 1,8 miljoonaa euroa.
Ulkoministeriön tuki kattaa kaksi kolmasosaa järjestön toiminnasta köyhimmissä maissa. Lisäksi Vikesiä tukevat myös yksityiset lahjoittajat, ja järjestö tekee myös EU-rahoitteista hanketta Somaliassa. Kotimaan toimintaa on rahoitettu muun muassa Helsingin Sanomain säätiön tuilla.
”Hanketuen merkitys on meille erittäin suuri. Toimintamme perustuu pitkälti hankemuotoiseen työhön, ja hankkeet tarvitsevat rahoitusta”, kertoo viestinnän asiantuntija Esa Salminen Vikesistä sähköpostitse.
Hankerahoituksella katetaan muun muassa journalistien koulutuksia ja mediaprojekteja Somaliassa, Tansaniassa ja Myanmarissa.
”Panostamme esimerkiksi tutkivan journalismin kehittämiseen. Lisäksi tuemme ilmaisunvapautta, itsenäistä mediaa, toimittajien työoikeuksia ja journalistien työturvallisuutta, joka on monessa maassa uhattuna.”
”Uudemmissa hankkeissamme on vahvasti esillä myös naistoimittajien tukeminen. Tämä on tärkeää, koska työpaikkasyrjintä, palkkaerot ja seksuaalinen häirintä ovat naistoimittajien arkea eri puolella maailmaa”, Salminen summaa.
Hän näkee, että pidemmällä aikavälillä sananvapauden ja journalismin tukeminen tulee edistämään myös kohdemaiden yleistä demokratisoitumista.