”Vaadimme saada äänemme kuuluviin!” huusi Brasilian terena-alkuperäiskansaan kuuluva Taily Terena, 25, Katowicen ilmastokokouksen yhteydessä järjestetyssä kansalaisjärjestöjen mielenilmauksessa perjantaina.
Hän tulkkasi serkkunsa Hanangai Pataxin, 21, viestejä kokoustilan pääaulan portaille kokoontuneille kuulijoille.
”Ihmiset eivät ymmärrä, kuinka tärkeitä alkuperäiskansat ovat luonnonsuojelun kannalta. Meitä ei oteta Brasiliassa vakavasti. Siksi on tärkeää olla täällä kansainvälisellä areenalla”, Pataxin sanoi.
Tempauksen jälkeen nuoriso- ja naisjärjestöjen kautta ilmastokokoukseen tulleet ensikertalaiset kertoivat yllättyneensä siitä, kuinka teknistä neuvottelujen kieli on.
”Jos et osaa tuota kieltä ja prosessia, eksyt. Täällä COP24:ssa ainoastaan valtioilla on oikeus olla äänessä neuvotteluissa. Meihin alkuperäiskansoihin ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkein eniten. Me olemme todella yhteydessä luontoon ja tiedämme, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa ja miten sää muuttuu, joten miksi meillä ei ole oikeutta puhua täällä?” Terena kysyy.
Heidän todellisuuttaan ovat perinnemaiden riiston ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus: suurtilallisten myrkyttämä elinympäristö ja kapeneva biodiversiteetti. Enää ei ole siemeniä, joista valmistaa perinteisiä taide-esineitä. Enää ei ole perinteisiä lääkekasveja.
”On vaikea jatkaa elämää perinteisellä tavallamme. Se tarkoittaa myös köyhyyttä, sairauksia ja muuttoliikettä.”
Nämä naiset ja kaikki brasilialaiset, jotka uskaltavat puolustaa luontoa, tekevät sitä henkensä kaupalla. Brasilia on kaikkein vaarallisin maa ympäristöaktivisteille: viime vuonna siellä tapettiin 46 aktivistia. Aktivistien mukaan murhia ei ole tutkittu.
Ihmisoikeudet haluttiin sääntökirjaan
Jos ihmisoikeudet olisi kirjattu Pariisiin sääntökirjaan, alkuperäiskansoilla olisi paremmat mahdollisuudet ajaa etujaan.
”Olimme toivoneet ihmisoikeuksien mainitsemista, koska IPCC-raportti itse asiassa tekee selväksi, että yksi tapa saada aikaan tehokkaita ilmastotoimia on osallistaa ja ottaa huomioon alkuperäiskansojen oikeudet. Sopeutumisen kohdalla on mainintoja alkuperäiskansoista, perinnetiedosta, genderistä ja osallistumisesta”, sanoo asianajaja Sébastien Duyck Center for International Environmental Law -järjestöstä.
Pariisin sopimuksessa ihmisoikeudet mainitaan ihmiskunnan yhteisenä huolena. Ihmisoikeuksien kirjaamista pidetään tärkeänä monesta syystä: parhaimmillaan tämä suojelisi alkuperäiskansoja esimerkiksi pakkosiirroilta sekä maan tai jopa hengen menetyksiltä, kun isoja hankkeita kuten patoja tai voimalaitoksia rakennetaan.
”Tällä hetkellä monilla valtioilla ei ole motivaatiota ajaa ihmisoikeuksia. On helppo tunnistaa vastustajat: Saudi-Arabia ja Yhdysvallat, jotka olivat äänekkäitä jo Pariisissa 2015. Jotkut maat ovat edelläkävijäitä: Norja, Kanada, Meksiko, Costa Rica. Mutta missä ovat Australia ja EU?” Duyck kysyy.
”Ihmisoikeuksien pitäisi olla eurooppalaisen ulkopolitiikkamme ytimessä.”
Huolta ovat herättäneet myös neuvottelujen isäntämaan Puolan toimet. Se on pidättänyt ja karkottanut aktivisteja ja estänyt maahanpääsyn useilta kansalaisjärjestöjen edustajilta. Osa pidätetyistä oli virallisesti akreditoitunut osallistumaan ilmastokokoukseen.
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ovat tuominneet ihmisoikeusaktivistien ahdistelun, pidätykset ja kuulustelut Katowicessa.
“Olemme tyrmistyneitä viranomaisten toiminnasta, joka estää vapaan ja esteettömän osallistumisen näihin kriittisiin monenkeskisiin keskusteluihin”, tiedotteessa sanotaan.
”Minulta on kysytty asianajajana, onko turvallista osallistua ilmastomarssille. Meidän ei pitäisi joutua kysymään tätä Euroopassa”, Duyck tuhahtaa.
Ilmastopahis Brasilia
Terena ja Pataxin pitävät ihmisoikeuksien kirjaamista kannustettavana, mutta eivät usko, että sillä olisi vaikutusta heidän kotiseutunsa tilanteeseen.
”Olisi toki tärkeää, että alkuperäiskansojen oikeudet ja ihmisoikeudet mainittaisiin sääntökirjassa, koska silloin meillä olisi paperi, joka sanoo hallitukselle, ettei saa toimia väärin. Mutta se on silti kaukana todellisuudestamme”, Pataxi kertoo.
Tilannetta pahentaa Brasilian nykyhallinto. Latinalaisen Amerikan Donald Trump eli Jair Bolsonaro valittiin presidentiksi syksyllä. Hän on sanonut raivaavansa vielä lisää Amazonin sademetsää viljelyksille, ja uhannut vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta.
”Bolsonaro on jo sanonut, ettei aio myöntää yhtään maaoikeuksia alkuperäiskansoille. Hän ei pidä meitä brasilialaisina, vaan eläiminä, jotka elävät eläintarhoissa”, Terena sanoo vakavana.
Terena kertoo, kuinka heti presidentin valinnan jälkeen hänen kotiseudullaan Mato Grosson osavaltiossa kolmeen kyläyhteisöön hyökkäsivät maanviljelijöiden ja poliisien yhteisjoukot, presidentin kannattajat.
”Kyllä meitä pelottaa. Eniten minua pelottavät ne, jotka äänestivät Bolsonaroa. Hän antaa äänestäjiensä käyttäytyä aggressiivisesti. Tämä huolestuttaa, sillä koska edes aiempia murhia ei ole tutkittu. Aiomme silti taistella tulevaisuutemme puolesta.”