Toista kertaa julkaistu Global Trends in Giving -raportti vetää yhteen yli 6 000 hyväntekeväisyyteen lahjoittavan ihmisen näkemykset siitä, miten ja miksi he haluavat lahjoittaa.
Poimimme raportista kuusi seikkaa, joiden tietämisestä voi olla hyötyä varainhankintaa tekeville järjestöille.
1. Digi syrjäyttää käteisen
Maailmanlaajuisesti 54 prosenttia lahjoittajista tekee lahjoituksensa mieluiten pankki- tai luottokortilla tehtävänä verkkomaksuna. Eurooppalaisten kohdalla luku on hieman matalampi –46 prosenttia – mutta silti verkkomaksu koetaan yli puolet houkuttelevammaksi kuin tilisiirto, joka on seuraavaksi suosituin lahjoitustapa. Vain 10 prosenttia eurooppalaista lahjoittaa mieluiten käteistä.
Online-lahjoittaminen on raportin perusteella suosituin lahjoittamisen muoto niin suurten ikäluokkien, X-sukupolven (1964-1979 syntyneet) kuin milleniaalien keskuudessa ja riippumatta siitä, kuinka suuren summan kyselyn vastaajat lahjoittivat vuodessa hyväntekeväisyyteen.
2. Facebook-lahjoittaminen yleistyy
Sekä nais- että mieslahjoittajia kiinnostaa eniten sosiaalisen median kautta tapahtuva lahjoittaminen. Some-kanavista selkeä ykkönen on Facebook, joka kiinnostaa lahjoitusalustana yli puolta vastaajista. Toistaiseksi vasta 16 prosenttia eurooppalaislahjoittajista oli lahjoittanut rahaa Facebookin varainhankintatyökalujen kautta, mutta 94 prosenttia uskoi tekevänsä niin tulevaisuudessa.
Some-kanavista Twitterin kautta lahjoittaminen kiinnosti 21 prosenttia eurooppalaisvastaajista, Instagramin 16 prosenttia. Sen sijaan tekstiviestien, WhatsUpin ja Facebook Messengerin kautta haluaisi lahjoittaa vain prosentti ihmisistä.
3. Joukkorahoituskampanjat kiinnostavat
Reilu puolet eurooppalaislahjoittajista kertoi lahjoittavansa hyväntekeväisyyteen kuukausilahjoitusohjelman kautta. 47 prosentti sanoi myös antavansa rahaa sellaisiin joukkorahoituskampanjoihin, jotka hyödyttävät yksityishenkilöitä. Eniten vastaajiin vetosivat keräykset, joilla hankittiin rahoitusta sosiaalisen yritystoiminnan aloituskulujen kattamiseen.
Joukkorahoituskampanjat eivät näytä nakertavan merkittävästi järjestöjen saamaa pottia, sillä vain 16 prosenttia vastaajista sanoi lahjoittaneensa vähemmän organisaatioille siksi, että antoi rahaa myös joukkorahoituskampanjaan.
Kolmannes eurooppalaisvastaajista kertoi hankkivansa järjestöjen myyviä eettisiä lahjoja.
Sen sijaan Yhdysvalloista Suomeenkin viime vuosina rantautunut, kiitospäivän liepeille ajoittuva Giving Tuesday ei näytä toistaiseksi lyöneen läpi Euroopassa: vuonna 2017 vain kymmenesosa vastaajista oli lahjoittanut päivän kunniaksi. 42 prosenttia ei ollut edes kuullut koko kampanjasta.
4. Katastrofit, kehitys ja lapset vetoavat
Eurooppalaisista hyväntekeväisyyteen lahjoittavista 44 prosenttia antoi rahaa kotimaansa ulkopuolella tapahtuvaan työhön.
37 prosenttia kertoi lahjoittavansa rahaa luonnonkatastrofien uhrien auttamiseksi. Eniten eurooppalaisvastaajat antoivat rahaa lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön ja kansainvälisen kehityksen tukemiseen. Ihmisoikeustyö saa eurooppalaiset kaivamaan pankkikortin esiin muuta maailmaa useammin.
5. Tietoa tuloksista arvostetaan – ilmaislahjoja ei
Kaksi kolmesta vastaajasta kertoi, että lahjoittaa todennäköisemmin uudestaan samalle järjestölle, jos järjestö jakaa heille säännöllisesti tietoa työstään ja lahjoituksilla aikaansaaduista tuloksista.
Sen sijaan se, että rahalahjoituksen tekemiseen houkuteltiin ilmaisella lahjalla, kasvatti vain joka viidennen intoa lahjoittaa. Kolme neljästä vastaajasta piti lahjoja rahantuhlauksena, kolmasosa ei halunnut tai tarvinnut lahjaa ja kuutta prosenttia huolestuttivat lahjojen ilmastovaikutukset.
6. Lahjoittajat vaativat tietoturvaa
Yksityisyyden suojan takaaminen on lahjoittajille entistä tärkeämpää. 80 prosenttia vastaajista halusi, ettei järjestö, jolle he lahjoittivat rahaa, jaa heidän yhteystietojaan muille järjestöille. 92 prosenttia vastaajista myös tahtoi, että järjestöt tekevät voimallisemmin töitä suojatakseen lahjoittajien yhteys- ja pankkitietoja tietovuodoilta.