Fingo piti syyskokouksen tiistaina 23.11. sekä etänä että livenä Helsingin Kuntatalolla. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2022 jäsenmaksut, toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä toivotettiin tervetulleeksi uudet jäsenet. Päivä huipentui hallituksen valintaan.
Päivän teema Tulevaisuuden järjestö – asenne ratkaisee, näkyi etenkin ennen kokousta järjestetyssä seminaarissa, joka aloitti tulevissa Fingon kokouksissa jatkuvan keskustelusarjan. Keskustelun avasivat kolme key note -puhujaa, jotka tarjosivat näkemyksensä järjestökentän muuttuvaan toimintaympäristöön ja kehitysyhteistyön suuriin kysymyksiin.
”Tulevaisuudessa Fingon ja muiden päätöksentekijöiden on huomioitava entistä enemmän niitä, jotka ovat lähimpänä ongelmaa. Tärkeää on se, kuinka te valitsette yhteistyökumppaninne”, sanoi puheet aloittanut Moses Isooba Ugandan kansallisen NGO Foorumin (UNNGOF) toiminnanjohtaja.
Seminaarissa puhuivat myös Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) pääsihteeri ja kansainvälisiä kehityskysymyksiä seuraava tutkija Marikki Stocchetti sekä ulkoministeriön johtava asiantuntija Riikka Laatu.
Seminaarin päätteeksi toivotettiin tervetulleeksi Fingon uudet jäsenjärjestöt. Fingoon liittyivät Association of Grasslanders in Finland ry ja Emmaus Jokioinen ry.
Varsinainen syyskokous alkoi iltapäivällä hallituksen puheenjohtajan Liisa Laakson tervetuliaissanoilla. Laakso puhui kumppanuudesta ja siitä, kuinka tärkeää kansalaisjärjestöjen työ on, sillä ne pääsevät ruohonjuuritasolle. Järjestöt saavat paikallisilta hiljaisia signaaleja ja ennakoivaa tietoa.
”Pyrimme arvostamaan ennen kaikkea etelän ääntä ja tuomaan sitä kumppaneidemme tietoon”, Laakso lausui.
Laakson puheen jälkeen Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi esitteli strategian vuosille 2021–2024. Mäntyniemi totesi, että uusi strategia on entistä selkeämpi ja konkreettisempi.
Strategiaa selvensi rubikin kuution avulla Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen, joka kertoi sen ulottuvuuksista. Yksi strategian ulottuvuus käsittää vaikuttamisen, oppimisen ja viestinnän, toinen globaalin, EU:n ja Suomen piirit ja kolmas jäsenet, verkostot ja muut.
”Jaamme omaa suomalaista osaamistamme, mutta opimme myös muilta”, Lappalainen lausui puhuessaan verkostojen merkityksestä.
Kokous jatkui päätettävillä asioilla. Keskustelua käytiin muun muassa toimintasuunnitelman sanamuodoista, jäsenten sitouttamisesta Fingoon ja konkreettisista tavoitteista liittyen kestävään kehitykseen.
Toiminnanjohtaja Mäntyniemi totesi kestävän kehityksen ja sen tavoitteiden olevan aivan Fingon ytimessä.
”Tehtävämme on varmistaa, että haavoittuvimmassa asemassa olevat saavat äänensä kuuluviin. Varmistaa, että he pääsevät osallistumaan kestävän kehityksen edistämiseen tasavertaisina muiden kanssa.”
Aktiivinen keskustelu päättyi jäsenmaksujen, talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksymiseen.
Kokouksen ehkä jännittävin osuus oli vuoden 2022–2023 hallituksen valinta.
Fingon hallituksen puheenjohtajaksi ehdotettiin nykyistä puheenjohtajaa Liisa Laaksoa. Vaalivaliokunta katsoi Laakson suoriutuneen hyvin tehtävästään ja omaavan tehtävän kannalta tärkeän monipuolisen osaamisen. Järjestöjen edustajat hyväksyivät esityksen.
”Olemme päässeet strategiatyössä hyvin eteenpäin. Jäsenjärjestöjen puolelta on tullut hyvää palautetta koulutustoiminnasta. Henkilökohtaisesti Fingon puheenjohtajuus on ollut minulle tärkeä ikkuna globaaliin etelään”, Laakso sanoi ennen valintaansa etäyhteyden päästä.
Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin vaalivaliokunnan ehdotuksesta Ilkka Kantola, jonka ansioksi vaalivaliokunta laski syvällisen tuntemuksen yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Amu Urhonen, joka on tehnyt kehitysyhteistyötä useammassa järjestössä ja ollut osa Fingon viime hallitusta, mikä tuo puheenjohtajistoon jatkuvuutta.
Puheenjohtajiston valinnan jälkeen vaalivaliokunta ehdotti hallituksen muita jäseniä. Esitys hyväksyttiin ja uuden hallituksen muodostavat puheenjohtajiston lisäksi Jenni Arnkil, Abdirahim Hussein, Anna Könönen, Tapio Laakso, Paula Pättikangas, Kirsi Salonen ja Juha Vauhkonen.
Yli sadan kansalaisjärjestön monikulttuurisen verkoston Monihelin toiminnanjohtaja Abdirahim Hussein on yksi hallitukseen valituista. Hussein kertoi kokouksen jälkeen miksi hän halusi lähteä Fingon hallitukseen.
”Koen, että on paljon porukkaa, joiden ääni voi tulla esiin kauttani. Toivon, että nuoret ja maahanmuuttajataustaiset voivat nähdä, että heilläkin on mahdollisuus osallistua tähän työhön.”
Hussein kertoi, että on seurannut Fingoa ja sen edeltäjää Kepaa vuosia. Hän toivoo pääsevänsä Fingon kautta edistämään etenkin demokratian kehitystä, koulutusta, naisten ja tyttöjen asemaa ja kestävän kehityksen tavoitteita.
”Naisten asemaa pitäisi parantaa, heidän koulutusmahdollisuuksiaan lisätä ja heidän osaamistaan hyödyntää.”
Katso Keynote-puheenvuorot
Lisää kuvia löydät Flickr-tililtämme.
