ihmisiä lavalla keskustelemassa
Kuva: OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Maailma muuttuu – muuttuuko kehitysyhteistyö?

Maailma on vaurastunut ja köyhyys vähentynyt. Onko kehitysyhteistyölle vielä tarvetta?

Teksti: Sanna Ra Kuva: Elina Mikola

Matkapuhelin. Siinä konkretisoituu toimittaja Riku Rantalan mielestä maailman kehitys viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. ”Riksakuskilla on kännykkä, jolla voi pitää yhteyttä läheisiin ja hoitaa työt. Tavallinen maalaismies voi nykyään pyytää minua Facebook-kaveriksi.”  

Hän veti Porin SuomiAreenan avajaispäivänä kehitysyhteistyön tilaan ja tulevaisuuteen pureutunutta keskustelua.

Vaikka matkapuhelinten yleistyminen ei suoraan kerro vaurastumisesta, äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on vähentynyt dramaattisesti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Yli 85 prosenttia 15-vuotiaista osaa lukea, ja useissa kehitysmaissa talous kasvaa nopeammin kuin lännessä.

”Maailman muutosta ei ole kehitysyhteistyö saanut aikaan, vaan se on monesti luonut edellytyksiä. Kehitysyhteistyö voi kuitenkin olla pullonkaulan avaaja, jonka kautta voidaan tuoda hyvinvointia myös niille, jotka muuten jäisivät siitä paitsi”, sanoi ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Satu Santala.

Kehitysyhteistyötä arvostetaan laajasti. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Vain kaksi prosenttia vastanneista ei pidä sitä tärkeänä.

Laajempaa yhteistyötä

Kehitysyhteistyössä tehdään yhä enemmän yhteistyötä järjestöjen, valtion ja yksityissektorin välillä.

”Meillä kaikilla on erilainen tapa päästä samaan tavoitteeseen: haluamme ihmisten parasta. Me järjestöt pystymme mikrotasolla tekemään monia asioita, mutta kun pitää lähteä skaalautumaan, silloin yritykset voivat tulla mukaan”, sanoi Kirkon ulkomaanavun (KUA) Kenian ja Somalian päällikkö Mika Jokivuori.

KUA on tehnyt yhteistyötä CombiWorks -yrityksen kanssa Nepalissa, jonne on kehitetty liikuteltava kestävää kehitystä tukeva, esteetön koulukontti. Yritys on tehnyt hanketyötä myös Ugandassa.

”Suomella on hyvä maine Afrikassa ja yritykselle tärkeää, että valtio on taustalla. Järjestöiltä saa paikallistuntemusta ja siitä kannattaa maksaa. Ihmettelen miksei tämä kiinnosta yrityksiä enemmän”, totesi CombiWorksin cleantech manageri Viljami Kettunen.

Myös ulkoministeriössä kannustetaan yritysyhteistyöhön. ”Kehitysmaiden rahoitusvaihtoehtoja on tullut lisää, joten uudessa toimintaympäristössä järkevää etsiä muita lähteitä. Jos yritykset saavat tätä kautta lisää liiketoimintaa ja työpaikkoja, se on hyvä asia. Joku aina voittaa tarjouskilpailun, miksei se olisi suomalainen eikä ruotsalainen yritys”, Santala sanoi.

Tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet

Maailman pankin arvion mukaan sata miljoonaa ihmistä vajoaa takaisin köyhyyteen, jos ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen ei tartuta. Myös lajien monimuotoisuuden kato on hiljainen katastrofi.

”Ilmastonmuutos on suuri uhka. On olemassa riski, että suuret saavutukset ottavat takapakkia. Se on maapallon yhteinen uhka, mutta kehitysmaiden köyhät ja varsinkin naiset tulevat kärsimään, koska heillä vähemmän keinoja selvitä”, sanoi Santala.

Jokivuori totesi, että kun Suomessa on oltu huolissaan kuivasta kesästä, Somaliassa ei ole satanut kolmeen vuoteen. ”Somaliassa on tänä vuonna saatu hyvät sateet, mutta katastrofin mittakaava on hyvin erilainen kuin Suomessa. Ihmiset lähtevät liikkeelle.”

Yrityksille ilmastonmuutos voi olla myös mahdollisuus, kuten Kettunen totesi. Hän kokee, että aurinkoenergiassa on paljon potentiaalia myös suomalaisyrityksille. ”Kiinalaiset ovat tulleet markkinoille, joten aurinkopaneelien tuotantokustannukset pudonneet dramaattisesti viime vuosina.”

Jotta hankkeita ja yritystoimintaa voidaan toteuttaa, tarvitaan koulutettua työvoimaa. Jokivuori nosti tulevaisuuden mahdollisuudeksi myös suomalaisen ammatillisen koulutusosaamisen. ”Myös paikallinen omistajuus on tärkeää: kunnioitetaan paikallista tietotaitoa enemmän. Yhteistyöllä saa  aina enemmän aikaiseksi.”

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu