Euroopan suurin ympäristöön ja energiaan keskittyvä kansalaisjärjestöjen verkosto Climate Action Network (CAN) Europe on julkaissut tuoreen ranking-listauksen siitä, kuinka Euroopan maat pärjäävät suhteessa Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin.
Tulos on: eivät hääppöisesti.
Raportti ”Off target: Ranking of EU countries’ ambition and progress in fighting climate change” arvioi EU-jäsenmaita niiden ilmasto- ja energiapolitiikassa sekä tarpeeksi kunnianhimoisten tavoitteiden asettamisessa. Se tarkastelee myös, minkälaista edistystä maat ovat saaneet aikaan hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja uusiutuvien energialähteiden suosimisessa kansallisella tasolla.
Lyhyesti sanottuna vertailu tarkastelee siis sitä, miten hyvin EU-maat pärjäävät ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Viisi parhaiten pärjännyttä maata ovat Ruotsi (77 prosenttia maksimipisteistä), Portugal (66), Ranska (65), Alankomaat (58) ja Luxembourg (56).
Kukin näistä maista sai erityisesti kehuja siitä, että ne ajavat aktiivisesti yhä kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita. Tämä on myös Pariisin sopimuksen idea, sillä Ranskan pääkaupungissa vuonna 2015 sovituilla tavoitteilla ei vielä rajoiteta ilmaston lämpenemistä alle 1,5 asteen, kuten toiveena olisi. Siksi maiden onkin itse nostettava tavoitteitaan aktiivisesti yhä korkeammalle.
Hyvät, pahat ja rumat
Ykkössija vertailussa on jätetty tyhjäksi, sillä mikään maista ei yllä täyteen sataan prosenttiin toimissaan.
Maista kärkisijaa kirkkaasti pitelevää Ruotsia kehuttiin erityisesti, koska se lobbaa vahvasti EU-tasolla, että päästöjä vähennettäisiin vuoteen 2030 mennessä peräti 55 prosenttia ja ne saavuttaisivat nollatason viimeistään vuonna 2050.
Silti Ruotsikaan ei ole täydellinen. Raportti huomioi, että maan energiankulutus asukasta kohti on vielä varsin korkea.
Viiden parhaimmin pärjänneen maan ohella suuri enemmistö EU:n jäsenmaista sai alle puolet mahdollisista pisteistä. Näiden ”hyvien” maiden lisäksi verkosto on jaotellut EU-maat myös ”pahoihin” ja ”rumiin”. Suomi (42 prosenttia maksimipisteistä) kuuluu tähän ”pahojen” ryhmään, samoin kuin Tanska (49), Saksa (45), Iso-Britannia (37) ja Belgia (35).
Vertailun mukaan nämä maat eivät ole enää ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kärjessä. Tavoitteet ovat liian matalalla erityisesti suhteessa kyseisten maiden suhteelliseen vaurauteen.
”Halukkuuden puute toimia ilmaston puolesta kaikkien muiden kuin viiden kärkimaan parissa on pettymys”, CAN Europen johtaja Wendel Trio toteaa verkoston tiedotteessa.
Huonoiten pärjäävään ”rumien” ryhmään kuuluu muun muassa Viro (24), Irlanti (21) ja Puola (16). Nämä maat ovat tunnettuja kovista ilmastokannoistaan niin kansallisella kuin EU-tasolla.
Suomi Kroatian perässä
Suomi ylsi vertailussa vasta sijalle 10, vaikka esimerkiksi kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) on kertonut pitävänsä ilmastonmuutosta aikamme suurimpana kehityshaasteena. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) toivoi toukokuussa EU:n pystyvän tekemään jo vuonna 2020 enemmän kuin mitä Pariisin sopimus vaatii.
Jopa Kroatia meni vertailussa yhdellä pisteellä Suomen ohi, ja Liettuakin ylsi maamme kanssa tasapisteille.
Kehuja Suomi sai raportissa siitä, että se on pääsemässä vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteisiin. Uusiutuva energia Suomessa kehittyy jopa nopeammin mitä on odotettu. Raportti silti alleviivaa, että valtaosa tästä uusiutuvasta energiasta saadaan bioenergiasta, joka saattaa itse asiassa lisätä tulevaisuudessa metsähakkuita ja näin ollen kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Raportti myös arvostelee Suomea suorin sanoin. EU:hun kuuluvista Pohjoismaista Suomi sai vertailun surkeimmat pisteet.
CAN Europen mielestä Suomella on ”erityisen negatiivinen asenne” metsäkysymyksissä ja maaperän päästöjen hallinnassa. Suomi suunnittelee metsähakkuiden lisäämistä, mikä dramaattisesti laskisi maan hiilinielua, arvioi raportti.
Raportin kärkisuosituksia Suomelle onkin rajoittaa metsähakkuita ja tehostaa vuoteen 2030 ylittyviä päästövähennystavoitteita – sijoittamatta kuitenkaan biomassaa ja turvetta polttaviin energiamuotoihin tai muihin fossiilisiin polttoaineisiin.
Raportti vinkkaa myös, että ilmastokysymysten tulisi olla prioriteetti sekä Suomen ensi vuoden Euroopan unionin puheenjohtajuuskaudella että tulevissa eduskuntavaaleissa.
Kepa on CAN Europen jäsen.