Ugandalainen Gerald Kankya istuu edessäni ja laskee vuosia: 2007, 2008, 2009….2015. Kun yhdeksäs sormi nousee pystyyn, hän lopettaa laskemisen. Hänet on pidätetty yhdeksänä vuotena peräkkäin. Vuosi 2016 oli ensimmäinen vuosi, jolloin hän onnistui välttämään ugandalaisen vankityrmän.
Gerald Kankya on kotoisin Länsi-Ugandan maaseudulta. Hänen isänsä oli lentäjä ja vapaustaistelija Ugandan itsenäistymisen aikaan. Ihmisoikeuksien pariin Kankya ajautui opiskellessaan yliopistossa maan pääkaupungissa Kampalassa, jossa radiolähetykset saivat miehen pohtimaan jo kotonakin esille nousseita tasa-arvokysymyksiä.
Vuonna 2006 Kankya ystävineen alkoi tehdä ihmisoikeuksia ja demokratiaa käsittelevää radio-ohjelmaa Kankyan kotiseudulla Rwenzorin alueella. Tästä ihmisoikeuspuolustajan tie alkoi.
”Ymmärsin olevani ihmisoikeuspuolustaja kuitenkin vasta, kun radioasemamme poltettiin maan tasalle”, Kankya sanoo.
Ugandan hallitus ei ole sananvapauden, vapaan median tai muidenkaan perus- ja ihmisoikeuksien vannoutunut puolustaja. Kankya ystävineen pidätettiin ja radio-ohjelmaa vastaan nostettiin syytteet.
Ulkomaiset yritykset toivat ongelmia
Monen vuoden taistelun jälkeen korkein oikeus lopulta antoi luvan ohjelman jatkamiseen, mutta taistelu ihmisoikeuksien puolesta ei loppunut.
”En vielä tuolloin ymmärtänyt, että ihmisoikeustyössä asiat kasaantuvat, eikä työ lopu yhden ongelman ratkaisemiseen”, Kankya huokaisee.
Viime vuosina alueelle saapunut yritystoiminta on tuonut Kankyalle ja radio-ohjelmasta alkunsa saaneelle ihmisoikeusjärjestö Twerwaneho Listeners Clubille lisää ongelmia ratkottavaksi.
Öljyn löytyminen ja hallituksen yksityistä sektoria tukeva kehityspolitiikka on houkutellut ulkomaisia yrityksiä ja sijoittajia Rwenzorin alueelle. Ugandan hallitus ei juurikaan säätele yrityksien eikä sijoittajien toimintaa, ja ulkomainen valuutta on tuonut mukanaan ihmisoikeusloukkauksia, pakkohäätöjä ja ympäristörikkeitä.
Hallituksen toiminta ei ole poikkeuksellista. Vaikka seitsemän vuotta sitten kansainvälisesti sovitut YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet olivat huima edistysaskel yritysvastuun ja ihmisoikeuksien saralla, ne eivät ole sitovia, ellei niitä kansallisella lailla säädetä. Vain harva valtio on tehnyt niin. Jopa vahvemmissa oikeusvaltioissa lainsäädäntö koskien yritysvastuuta ja ihmisoikeuksia ontuu ja pahasti.
,
Lue Kankyan haastattelu kokonaisuudessaan Maailman Kuvalehdestä. Hän saapuu KIOSin vieraana Maailma kylässä -festivaaleille keskustelemaan aiheesta Yritysvastuulla oikeudenmukaisempi maailma.