Suomella oli komission tuoreen tiedon mukaan vuonna 2016 voimassa 45 siirtohinnoittelun ennakkoratkaisua. Vuonna 2015 luku oli vain 23. Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan veroviranomaiset eivät anna lainkaan siirtohinnoittelua koskevia ennakkoratkaisuja.
Tilaston kärjessä ovat Belgia ja Luxemburg. Kärkimaiden monikansallisille yrityksille myöntämät diilit ovat aiheuttaneet skandaaleja viime vuosina. Amazon esimerkiksi vältti 250 miljoonan euron edestä veroja Luxemburgin kanssa tekemänsä pahamaineisen sopimuksen avulla.
Monikansallisten yritysten verotus perustuu siihen, että konserniin kuuluvien yhtiöiden oletetaan käyvän keskenään kauppaa markkinahinnoilla. Siirtohinnoittelusäännöt ovat monimutkaiset ja manipuloitavissa. Käytännössä järjestelmä mahdollistaa voittojen siirtämisen korkean verotuksen maasta veroparatiisiin.
***
Ennakkoratkaisulla verottaja siunaa yrityksen siirtohinnoittelujärjestelyn etukäteen. Ratkaisu sitoo Verohallintoa, vaikka se myöhempien tietojen valossa osoittautuisi epäedulliseksi.
Erityisen huolestuttavaa on, että suurin osa Suomen ennakkoratkaisuista koskee myös EU:n ulkopuolisia maita. Monikansallinen yritys voi siis hakea Verohallinnolta hyväksynnän järjestelylle, jonka myötä kehitysmaa saattaa menettää sille kuuluvia verotuloja.
Siirtohinnoittelua koskevat ennakkoratkaisut ovat salaista päätöksentekoa. Verottaja sitoo kätensä sopimuksilla, joista ei julkaista muita tietoja kuin lukumäärä – ja sekin yli vuoden viiveellä. Luxemburgin Amazonin kanssa tekemä sopimus tuli julkisuuteen LuxLeaks-tietovuodossa.
***
Helmikuussa julkaistu Financial Secrecy Index 2018 moitti Suomea julkisuuden puutteesta vero-oikeudenkäynneissä. Monikansallisten yritysten verojärjestelyitä koskevista päätöksistä on siis käytännössä mahdotonta saada meillä tietoa.
Verohallinnon oman tutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista luottaa verottajaan. Läpinäkyvyyden lisääminen on välttämätöntä, jotta luottamus säilyy.