Helsingin Sanomissa (9.2.) julkaistu artikkeli kysyy, miksi suomalaiset yritykset eivät osaa hyötyä kehitysavusta. Kehitysyhteistyön tavoite on vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä tukea ihmisoikeuksien toteutumista. Sen tarkoitus ei siis oikeastaan olekaan hyödyttää suomalaisia yrityksiä, vaan saada aikaan positiivisia muutoksia kaikkein heikoimpien ihmisten elämässä. Oikeudenmukaisempi ja turvallisempi maailma hyödyttää meitä kaikkia.
Artikkeli kertoo, kuinka suomalaisten yritysten tietä YK:n ja Maailmanpankin miljardien arvoisille hankintamarkkinoille on tasoitettu viimeisten vuosien aikana. Meillä on ollut tässä muihin Pohjoismaihin verrattuna kirittävää. On hyvä, että suomalaiset yritykset ovat heränneet näkemään kehitysrahoituslaitokset myös businessmahdollisuuksina.
Meillä on paljon osaamista, joka voi tukea kehitysponnisteluita ympäri maailmaa. Samaan aikaan Suomi on kuitenkin leikannut tukeaan YK-järjestöille ja Maailmanpankille – monenkeskisen kehitysyhteistyön budjetti on romahtanut viimeisten vuosien aikana lähes neljälläkymmenellä prosenttia, mikä on aiheuttanut kovan kolauksen Suomen maineelle luotettavana kumppanina.
Tänä vuonna kehitysyhteistyön budjetti on 0,38 prosenttia bruttokansantulostamme. Hallitus on paitsi leikannut kehitysyhteistyöstä, myös siirtänyt sen painopistettä yksityisen sektorin tukeen.
Hallitusohjelmassa on hyvä kirjaus kehitysmaiden omien yritysten tukemisesta, mutta käytännössä voimavarat on keskitetty suomalaisten yritysten houkuttelemiseen mukaan kehitysyhteistyöhön. Ulkoministeriön tuottamien arvioiden perusteella kehitysvaikutuksiltaan kevyeksi jäänyt korkotuki on tuotu takaisin.
***
Kehityspoliittisen toimikunnan vuosiarvio peräänkuuluttaa nykyistä laajempaa lähestymistapaa, jotta mahdollisimman paljon taloudellisesta hyödystä jäisi kaikkein köyhimpien ihmisten käyttöön. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yrittäjyyden perusedellytyksien sekä reilumman elinkeinopolitiikan ja kansainvälisten verosäännösten sorvaamista. Näitä asioita edistetään kehitysyhteistyöllä.
Yritysten rooli kestävän kehityksen saavuttamisessa on tärkeä. Vastuullisuus on myös järkevää liiketoimintaa. Yritykset eivät kuitenkaan tällä hetkellä tavoita heikoimmassa asemassa olevia kehitysmaiden naisia, vammaisia ja lapsia. Suomen UNICEFin tekemän tutkimuksen mukaan köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on pk -yrityksille hankala tavoite. Yrityksillä on myös vähäinen ymmärrys siitä, mitä kehitysvaikutuksilla ylipäätään tarkoitetaan.
Erityisen tärkeää kehitysyhteistyö on kaikkein köyhimmille ihmisille, sillä heitä eivät muut kehityspolitiikan keinot tavoita. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD arvioi, että globaalisti yritysten ulkomaaninvestoinneista vain noin kahden prosentin siivu suuntautuu kaikkein köyhimpiin maihin.
Myös Suomen tuki köyhimmille maille on laskenut alle kansainvälisten sitoumustemme. Kun vielä vuonna 2015 Suomen avusta 0,22 prosentin BKTL-osuus meni kaikkein köyhimmille maille, on vastaava taso tänä vuonna vain 0,16 prosenttia BKTL:sta.
***
UNICEFin tutkimuksen mukaan kehitysmaiden omat yritykset ovat tällä hetkellä suomalaisille pk-yrityksille lähinnä asiakkaita, eivät liikekumppaneita tai alihankkijoita. Vaikutukset paikalliseen talouteen ja työllistymiseen jäävät pieniksi. Olisikin tärkeää, että ennen rahahanojen avaamista hallitus arvioi realistisesti yritysten mahdollisuudet ja kiinnostuksen kehitysvaikutusten tuottamiseen.
Myös OECD:n kehitysapukomitean vertaisarvio Suomen kehityspolitiikasta kannustaa Suomea selkeyttämään yksityisen sektorin kehitysyhteistyötään ja varmistamaan, että toiminta on linjassa kehitystavoitteiden kanssa.
Artikkelin mukaan ulkoministeriön viimevuotinen selvitys esittää suomalaisyritysten suosimista kehitysyhteistyöhankkeissamme vastoin kansainvälisiä sitoumuksiamme. OECD:n arvioiden mukaan avun sitominen palveluiden tai tavaroiden ostoon avunantajamaasta nostaa toiminnankustannuksia jopa kolmellakymmenellä prosentilla. On selvää, että jokainen kehitysyhteistyöeuro on käytettävä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
Kehitysyhteistyöllä rakennetaan mahdollisuuksia kehitysmaiden ihmisille kohentaa itse elinolojaan ja osallistua omaa tulevaisuuttaan koskevaan päätöksentekoon. Vahva demokratia, hyvä hallinto ja valpas kansalaisyhteiskunta ovat myös vastuullisen ja kannattavan yritystoiminnan edellytyksiä sekä Suomessa että kehitysmaissa.
Suuriin ongelmiin vastaamiseksi tarvitaan lisää resursseja ja lisää yhteistyötä. Toivottavasti tehtävässään tänään aloittava kauppa- ja kehitysministeri näkee asian samoin.