Kissa oli pissinyt taloyhtiömme hiekkalaatikon käyttökelvottomaksi. Talomme lapset pyysivät kauniisti vanhempiaan ja taloyhtiötä vaihtamaan puhtaat hiekat hiekkalaatikkoon, mutta sinnikäs pyytely ei tuottanut tulosta. Vanhemmat vain kohauttelivat olkapäitään ja vetosivat kiireeseen.
Tästä suivaantuneena päätimme toimia. Taloyhtiön lapset kokoontuivat yhdessä fillarikellariin ja mietimme kuumeisesti, miten voisimme vaikuttaa asiaan. Yhdessä keksimme huikean idean! Tulevana sunnuntaina järjestäisimme mielenilmauksen asian puolesta. Maalaisimme paperiroskiksesta löytyneisiin pahvipalasiin tekstin ”hiekkalaatikkohiekat vaihtoon” ja pihistäisimme jokainen kodeistamme kattiloiden kansia. Niin loistava suunnitelmamme oli valmis.
Pian sumuinen sunnuntaiaamu koitti. Pahaa aavistamatta vanhempamme jäivät nukkumaan suloista ja rauhallista unta koteihimme, kun me 5–8-vuotiaat lapset kokoonnuimme fillarikellariin. H-hetkemme oli koittanut.
Jännittyneinä järjestäydyimme jonoon ja tärisevin pikkukätösimme ripustimme pahviset kyltit kaulaamme. Päättäväisinä kipusimme kellarin rappusista päivänvaloon ja lähdimme jonona kiertämään taloyhtiötä. Paukutimme kattilan kansia yhteen ja huusimme rytmikkään mielenilmaushuutomme: ”hiekkalaatikkohiekat vaihtoon!”
Eikä aikaakaan, kun taloyhtiön parvekkeet täyttyivät yöpukuisista, uneliaista ja ällistyneistä vanhemmista. Voi sitä riemua ja voimaantumisen tunnetta! Seuraavana aamuna saimme todeta uusien hiekkalaatikkohiekkojen ilmestyneen leikkipaikallemme.
No, mitä tästä opimme?
Mielenilmauksen ennakkoilmoitus kuusi tuntia ennen h-hetkeä jäi tekemättä. Myös lupa mielenilmauksen pidosta yksityisellä alueella jäi hakematta, emmekä olleet nimenneet mielenilmaukselle aihetta tai vastuuhenkilöä. Lisäksi unohdimme huomioida vastamielenilmauksen riskin. Ajoitus sitä vastoin toimi briljantisti, keräsimme hellyttävästi massiivisen huomioarvon sekä saavutimme tavoitteemme.
Itse topakkana pikkutyttönä opin myös, että asioihin voi ja kannattaa vaikuttaa. Ja se voimaantumisen tunne, jonka sain ystävieni kanssa yhdessä kokea tuona sumuisena aamuna, ei edelleenkään ole kadonnut minnekään.