Kepan ja Kehyksen jäsenjärjestöt äänestävät pian historiaa, kun vuosikokouksessa päätetään, muodostavatko kaksi kehitysyhteistyön kattojärjestöä uuden yhteisen kattojärjestön. Molempien järjestöjen hallitukset äänestivät marraskuun alussa uuden kattojärjestön puolesta, sillä muuttuneessa toimintaympäristössä lokeroituminen joko globaaleihin- tai EU-kysymyksiin ei ole enää relevanttia.
”Kun toimitaan samalla toimialalla, kaksi kattojärjestöä on turhaa päällekkäisyyttä”, kiteyttää Kepan hallituksen jäsen Karoliina Tikka.
Yhteinen kattojärjestö tehostaisi Suomen Partiolaisia edustavan ja Planilla työskentelevän Tikan mielestä niin toimintaa kuin vaikuttamistyötäkin, kun turhista päällekkäisyyksistä ja epäselvyyksistä päästäisiin eroon. Samalla linjalla on Tikan hallituskaveri, Suomen YK-nuorten Liisa Ketolainen, joka on ollut keskeisessä roolissa uuden kattojärjestön rakentamisessa.
Ketolainen on työskennellyt viime kesänä nimetyssä jäsenjärjestötyöryhmässä, joka on luonut uudelle kattojärjestölle strategian, säännöt ja yhdistymissopimuksen.
”Yhteisessä kattojärjestössä osaaminen siirtyisi yhden katon alle ja voisimme tehdä entistä vaikuttavampaa työtä”, Ketolainen visioi.
Mikäli jäsenjärjestöt äänestävät vuosikokouksessa uudistuksen puolesta, siirtyvät Kepan jäsenet automaattisesti uuteen kattojärjestöön. Kehyksen jäsenistä lähes kaikki, neljää toimijaa lukuun ottamatta, ovat jo entuudestaan Kepan jäseniä. Loput joutuvat hakemaan uuteen järjestöön jäseniksi, sillä toiminta siirtyy Kepan y-tunnuksen alle. Yksi neljästä on Suomen Punainen Risti, joka ei vielä ole muodostanut kantaa, tuleeko se liittymään uuteen kattojärjestöön.
”Emme ole vielä käsitelleet yhdistymisasiaa. Yleisellä tasolla voidaan toki sanoa, että globaaleista kysymyksistä puhuvan äänen voimistuminen yhteiskunnassa ja vahvistuva vaikuttamistyö ovat positiivisia tavoitteita”, toteaa SPR:n vaikuttamistyön ja viestinnän suunnittelija Pekka Reinikainen.
Pienten merkitys korostuu jatkossakin
Vaikka yhteinen kattojärjestö tuo mukanaan paljon etuja, on Ketolaisen mielestä kuitenkin siirtymävaiheessa tarpeen pohtia tarkkaan, mitä yhteinen kattojärjestö käytännössä tarkoittaa ja millaisella agendalla se toimii. Ketolainen itse toivoisi, että uusi järjestö olisi voimakas kansalaisyhteiskunnan puolustaja ja tarvittaessa kriittinen toimija.
”Uuden kattojärjestön strategiassa painottuu selvästi aiempaa enemmän kestävä kehitys, mikä hämärtää järjestön omaa identiteettiä. Monenlaiset toimijat puhuvat kestävästä kehityksestä ja tarkoittavat sillä hyvin monenlaisia asioita. Kansalaisyhteiskunta ei ole hallitusten ohjelmien toteuttaja ja siihen sitoutuminen ei ole kunnianhimoista. Meidän tulisi nähdä pidemmälle”, Ketolainen pohtii.
Kepan jäsenistä yli puolet on pieniä, alle sadan jäsenen järjestöjä. Monet toimivat täysin vapaaehtoisvoimin, kuten YK-nuoret tai Suomi-Namibia-Seura, jonka puheenjohtaja Seppo Kalliokoski on pitkän linjan kehitysyhteistyön asiantuntija. Myös Kalliokoski toivoo uuden kattojärjestön tarttuvan pienten järjestöjen ahdinkoon. Rahoitusleikkausten seuraukset ovat olleet kauaskantoisia.
”Pienet järjestöt ovat olleet paikallisesti luomassa kehy-myönteisyyttä, mikä rahoituksen loppumisen myötä on katoamassa. Ilman kansalaisten tukea myös Kepa tai tuleva kattojärjestö on lirissä. Pienten toimijoiden merkitys on valtava. Mietitään vaikka Helena Kekkosta. Hänen kehy-hankkeensa olivat kooltaan pieniä, mutta niiden merkitys viestinviejänä oli valtava”, Kalliokoski summaa.
Kepan nimi jää historiaan
Yksi intohimoa herättävä aihe muutosprosessissa on uuden kattojärjestön nimi, joka ei tule olemaan Kepa eikä Kehys. Kalliokosken mielestä nimestä luopuminen olisi Kepalta virhe.
”En ole innostunut nimenmuutoksesta, sillä Kepakaan ei vielä ole tarpeeksi tunnettu. Uuden nimen lanseeraus on kauhea duuni. Se ei onnistu hyvin kaupallisiltakaan toimijoilta, joilla on rahaa ostaa Hesarin etusivuja mainoksilleen”, Kalliokoski kritisoi.
Karoliina Tikka ymmärtää Kalliokosken huolen, mutta uskoo nimenmuutoksen olevan hyvä asia pitkässä juoksussa.
”Kepan brändin eteen on tehty töitä, joten varmasti kipuilua on hetken aikaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että nyt ollaan luomassa järjestöä pidemmäksi aikaa”, Tikka huomauttaa.
Tulevaisuuteen katsoo myös Ketolainen, jonka mielestä uuden brändin myötä päivitetään niin järjestö tähän päivään kuin terävöitetään fokusta.
”Kepa ja Kehys eivät kumpikaan niminä sano yhtään mitään ja Kepa on nimenä jo vanhanaikainen. Tässä on nyt mahdollisuus ottaa nimi, joka kertoo paremmin siitä työstä, mitä tehdään. Nimi, jossa globaali oikeudenmukaisuus tulee paremmin esille”, Ketolainen arvioi.
Jäsenten päätösten aika
Päätös yhteisen kattojärjestön tulevaisuudesta tehdään Kepan ja Kehyksen vuosikokouksissa 27.11. Kepan hallituksessa istuvat Ketolainen ja Tikka toivovat, että vuosien puserrus päättyisi onnellisesti.
”Odotan päivää jännityksellä, vaikka jäsenjärjestöiltä onkin vahvat suositukset vuosikokoukseen. Tämä on kuitenkin ollut useiden vuosien prosessi”, Ketolainen toteaa.
Uuden kattojärjestön on tarkoitus aloittaa toimintansa kesäkuussa 2018. Mikäli jäsenjärjestöt äänestävät Kepan ja Kehyksen uuden kattojärjestön puolesta, tulee ensi vuosi olemaan työntäyteinen myös tulevalle hallituksille.
”Uusi järjestö ei ole vielä valmis, vaan tästä se työ vasta alkaa. Paljon on tehtävää vielä huomennakin”, Tikka muistuttaa.
Ilmoittaudu vuosikokoukseen
Syyskokous 2017