Suomen ihmisoikeusneuvostokampanjan pääteemoja olivat naisten ja tyttöjen oikeudet, vammaisten oikeudet, oikeus veteen ja sanitaatioon, ilmastonmuutos sekä koulutus ihmisoikeutena. Suomi nosti myös esiin monenkeskisen yhteistyön puolustamisen sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumisen vahvistamisen.
Kysyimme järjestöiltä, mitä he toivovat lupauksien käytännössä merkitsevän. Katso Ihmisoikeusliiton, Kynnys ry:n, Väestöliiton ja Käymäläseura Huussi ry:n lausunnot alla.
Ihmisoikeusliiton lausunto
Voidakseen edistää ihmisoikeuksia uskottavasti ihmisoikeusneuvostossa Suomen on johdonmukaisesti ja systemaattisesti toimeenpantava, kunnioitettava ja edistettävä ihmisoikeuksia kotimaassa. Alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet on toteutettava ja saamelaisiin kohdistuvat historian vääryydet selvitettävä. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja muun sukupuolittuneen väkivallan torjumiseksi on toimeenpantava täysimääräisesti Istanbulin sopimuksen velvoitteet.
Ympäri maailmaa tapahtuu parhaillaan voimakasta liikehdintää naisten oikeuksia, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia vastaan. Niin kutsuttu anti-gender-liikehdintä on erittäin haitallista ja vaarallista. Suomen on toimittava neuvostossa aktiivisesti sukupuolten tasa-arvon, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden tunnustamisen ja kaikkien ihmisten seksuaalioikeuksien puolesta.
Ilmastonmuutos ja luontokato lisäävät ja syventävät ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia kriisejä ja uhkaavat monin tavoin myös ihmisoikeuksien toteutumista. Suomen on edistettävä ihmisoikeusneuvostossa tehokkaita toimia ilmastokriisiin puuttumiseksi ja ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutusten huomioon ottamiseksi.
Kynnys ry:n lausunto
Suomen jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostossa on hieno vaikuttamisen mahdollisuus. Jottei jäsenyys jäisi sanahelinäksi, Suomen tulee neuvostossa huolehtia ihmisoikeuksien aidosta toteutumisesta ja ihmisoikeussopimusten noudattamisesta.
Neuvosto on esittänyt Suomelle monia huomautuksia, jotka liittyvät myös vammaisten ihmisoikeuksien täysimääräiseen toteutumiseen, kuten intersukupuolisten lasten kehollisen koskemattomuuden takaaminen, naisiin kohdistuvan väkivallan aliraportointiin puuttuminen ja saamelaisten oikeuksien huomiointi.
Neuvostossa Suomen on toimittava esimerkkinä ihmisoikeustilanteen parantamisesta. Esimerkiksi YK:n vammaissopimuksen toteutuminen edellyttää vammaisten henkilöiden mukanaoloa päätöksenteossa ja parannuksia kaikkiin näihin epäkohtiin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää lainsäädännön toimeenpanoon, esteettömyyteen ja vammaisten lasten koulutusmahdollisuuksiin kehittyvissä maissa ja vammaisten pakolaisten huomiointiin globaaleissa kriiseissä.
Väestöliiton lausunto
Elämme maailmassa, jossa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja varsinkin seksuaalioikeuksia vastustetaan jopa YK-järjestelmän sisällä. On äärimmäisen tärkeää, että Suomi puolustaa ja edistää näitä oikeuksia aktiivisesti toimiessaan Ihmisoikeusneuvoston jäsenenä. Sukupuolten tasa-arvo on ihmisoikeuksien kovaa ydintä.
Tulemme seuraamaan Suomen toimintaa ainakin seuraavissa teemoissa: aborttioikeuden edistäminen, kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen ulottaminen kaikille, sukupuolistuneen ja seksuaaliväkivallan kitkeminen, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien turvaaminen ja naisihmisoikeuspuolustajien asema.
Toivomme, että Suomi nostaa näitä teemoja aktiivisesti esille. Suomen on tuotava pöytään universaalia terveyskattavuutta käsitteleviä päätöslauselmia, jotka laajentavat seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat päätökset myös oikeuteen turvalliseen aborttiin ja kokonaisvaltaiseen seksuaalikasvatukseen.
Käymäläseura Huussi ry:n lausunto
Vuonna 2010 YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jossa tunnustetaan oikeus turvalliseen ja puhtaaseen veteen ja sanitaatioon ihmisoikeutena. Suomi äänesti päätöslauselman puolesta ja nyt on toimien aika.
Vesi ihmisoikeutena tarkoittaa, että talousvettä on saatavilla perustarpeiden tyydyttämiseksi ja että valtio takaa viime kädessä oikeuden asteittaisen toteutumisen mahdollisuuksien rajoissa. Kunnollinen sanitaatio on perusoikeus, jonka turvaamisella estetään taudinaiheuttajien leviäminen ja juomaveden saastuminen.
YK:n kestävän kehityksen yhtenä tavoitteena on ulottaa asianmukaiset vesi- ja sanitaatiopalvelut kaikille vuoteen 2030 mennessä. Jotta tämä toteutuisi, lisää toimenpiteitä ja resursseja on kohdennettava erityisesti sanitaation parantamiseksi. Suomen tulee vaatia valtioita saavuttamaan riittävät ja tasapuoliset vesi- ja sanitaatiopalvelut kaikille, kiinnittäen erityistä huomiota naisten ja tyttöjen sekä haavoittuvassa asemassa olevien tarpeisiin.
Ilmastonmuutoksen ja resurssien ylikäytön takia maapalloa uhkaa vesipula ja tämä uhkaa monin tavoin mainitsemiemme ihmisoikeuksien toteutumista. Suomen tuleekin ottaa kantaa ilmastonmuutokseen ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta, jotta jokaisella on oikeus puhtaaseen veteen ja terveelliseen ympäristöön nyt ja tulevaisuudessa.