Yhdysvalloissa järjestösektorilla valtaosa toiminnanjohtajista on miehiä, vaikka ala on hyvin naisvaltainen, uutisoi Fast Company -lehti syyskuussa. Lehden mukaan miesjohtajat saavat myös selvästi enemmän palkkaa kuin naisjohtajat. Suurissa, yli 50 miljoonan dollarin budjettia pyörittävissä järjestöissä miesjohtajien ansiot ovat Yhdysvalloissa jopa 21 prosenttia suuremmat kuin naisten.
Tasa-arvoa rummuttava ala ei siis Atlantin toisella puolella elä omien oppiensa mukaan. Päätimme selvittää, mikä tilanne on Suomen järjestösektorilla.
Kampin verotoimistossa Helsingissä ei käy kuhina. Paikalla on kourallinen ihmisiä, joista moni kyselee uuden verokortin perään. Vuoden 2016 verotiedot julkaistaan ensi kuussa, ja jo hetkiä sen jälkeen lehdet pursuavat tietoja julkkisten ansioista.
Nyt on kuitenkin jo mahdollista tarkastella vuoden 2015 veroja ja ansioita. Kun tutkii kehitysyhteistyöjärjestöjen johtajia, huomaa, että Suomessa tilanne on eri kuin rapakon takana.
Suurennuslasin alla 22 järjestöä
Tässä selvityksessä katsoimme suuria ja keskisuuria järjestöjä ja erillissäätiöitä, joista suurin osa saa ulkoministeriön ohjelmatukea. Näiden järjestöjen 22 toiminnanjohtajasta 14 on naista, kahdeksan miestä.
Keskimäärin näiden järjestöjen naispomojen vuositulot ovat suuremmat kuin miesten: noin 71 700 euroa. Miesten tulot ovat keskimäärin 64 000 euroa. Naisen euro kehitysalan johdossa on siis noin 1,12 euroa, jos vanhaa kielikuvaa käyttää.
Mediaanipalkoissakin naiset voittavat täpärästi. Miesten mediaani on noin 59 800 ja naisten 61 100 euroa. Jos siis kuvittelee, että ihmisen koko vuosipalkka tulee ansiotyöstä, keskimääräinen kehitysjärjestöjohtaja tienaa noin 4800–4900 euroa kuukaudessa. Hän on todennäköisimmin 1950-luvun lopulla tai 1960-luvulla syntynyt nainen, joka asuu Uudellamaalla.
Pieniä ja suuria palkkoja
Palkkahaitari järjestösektorilla on melkoinen. Pienissä säätiöissä johtajien vuosiansiot jäävät yleensä alle 50 000 euron, kun muutamissa suurissa järjestöissä päästään yli 100 000 euron vuosiansioihin. Moni pieni kehitysjärjestö toimii vapaaehtoisvoimin tai yhden pienipalkkaisen työntekijän turvin.
Säätiöiden pienpalkkaiset johtajat ovat kaikki naisia, mutta niin ovat koko alan viisi kovapalkkaisinta johtajaakin. Neljä yltää yli 100 000 vuosituloihin, mutta yksi heistä on poikkeus: World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Antturi siirtyi kehitysalalle yritysmaailmasta kesken vuoden.
”Vuoden 2015 osalta minun palkkatietoni ovat vain neljältä kuukaudelta World Visionista”, Antturi sanoo Kepalle.
Hän on toiminut järjestöpuolella nyt kahden vuoden ajan, eikä ole toistaiseksi huomannut lasikattoja tai muitakaan suuria tasa-arvohaasteita.
”Hyväveli-verkostot ovat minulle kyllä tuttuja yrityspuolelta”, hän sanoo.
Johtajien palkat eivät ole järjestösektorilla keskimäärin verrattavissa liike-elämään. Jorma Ollilan ansiotulot tuona vuonna olivat reilut kaksi miljoonaa euroa ja Kepan toiminnanjohtajan Timo Lappalaisen Orionia johtavan kaiman 1,5 miljoonaa. Usein yritysjohtajat saavat lisäksi merkittäviä pääomatuloja. Järjestöjen johtajilta suuria pääomatuloja ei löytynyt.
”Palkka ei ollut minulle motivaatio tulla järjestöön töihin”, Antturi sanoo. ”Tein toki jonkunlaisen tsekkauksen oikeudenmukaisuudesta ja pyysin samaa palkkaa kuin edeltäjälläni oli.”
”Johtaminen on tärkeää”
Johtajien palkitseminen tuntuu liittyvän enemmän järjestön kokoon kuin sen johtajan sukupuoleen. Tätä mieltä on myös ohjelmatukea nauttivan, mutta verrattain pienen Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka.
”Isoissa järjestöissä nokkanaisilla ja -miehillä on lähes poikkeuksetta johtajasopimus, mikä vaikuttaa paitsi johtajan juridiseen asemaan myös rahaan eli palkkatasoon, erorahoihin, eläke-etuihin ja niin edelleen”, Nuikka sanoo.
Hänellä ei ainakaan toistaiseksi johtajasopimusta, vaikka säätiölaki sallisikin sen.
”Johtamisen merkitys on tänä päivänä suuri kaikille organisaatioille, ja minusta on positiivista, että tämä näkyy myös järjestöissä – ja sekin on hyvä, että tämä vaikuttaa myös rahalliseen palkitsemiseen.”
Juttua varten tarkastettiin vuosiansiot seuraavien järjestöjen tai säätiöiden toiminnanjohtajilta: Abilis, Amnesty, CMI, Fida, Kehys, Kepa, KIOS, Kirkon Ulkomaanapu, Lähetysseura, Pakolaisapu, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi, Reilu Kauppa, SASK, Siemenpuu, Solidaarisuus, SPR, Taksvärkki, Unicef, Vammaiskumppanuus, World Vision ja WWF.
Juttua on korjattu 11.10. Alkuperäisessä tekstissä tarkasteltaviksi kohteiksi kerrottiin ulkoministeriön ohjelmatukea saavat järjestöt ja erillissäätiöt, vaikka joukossa oli myös tuen ulkopuolisia toimijoita.